Tamara Luonto – Honeymoon

Tamara Luonto kehuttiin Helsingin Sanomissa. Ehkä siksi bändin debyyttialbumia Honeymoon ensimmäistä kertaa kuunnellessani minuun iski hetkeksi se musadiggailun älyttömin ismi, että ”ei voi olla hyvä, koska kehutaan ja on suosittu”. Sillä perusteellahan jotkut ovat jättäneet tutustumatta jopa The Beatlesiin. Huomasin etsiväni levystä jotain negatiivista sanottavaa, jolla korostaisin omaa erinomaisuuttani, kokeneisuuttani ja syvällistä musiikin tuntemustani. Onneksi tulin järkiini ja jatkoin kuuntelua avoimin mielin.

Lähtökohtaisesti Tamara Luonto on perus kitararokkia 2020-luvun malliin, eli nykyaikaa kaikkine menneisyydestä otettuine mausteineen ja oppineen. Tamara Luonnossa yhdistyy Tavaramarkkinoiden kyynisellä huumorilla ryyditetty vakavuus Micragirlsin hauskanpitoon sekä ensimmäisen aallon punkbändien energiaan ja nuoruuden ehdottomuuteen. Tamara Luonnossa on sellaista alkuvoimaa ja itseluottamusta, joka vakuuttaa.

Honeymoonin aloitusbiisi Kesän ensimmäinen päivä on vetävää kitararokkia kevyellä punk-tatsilla ja ihanalla haikeudella. Melodisuutta ilman iskelmällisyyttä, raisua garagemeininkiä, kitarat rämisevät luonnollisesti. Tämä on levyn teema. Teinipoppaava Annika vahvistaa tunteen, lopun hieno kitarasoolo korostaa omaperäisyyttä ja oman tien kulkemista. B-puoli alkaa myös avausbiisin tavoin räväkästi, punkboogie Mekaanisella keholla. Tamara Luonnolla on palikat kohdallaan ja riittävästi eri asennossa kuin jollain muulla joskus aiemmin. Pelkkää reipasta rähinää ja autotallirokkausta Honeymoon ei ole, vaan esimerkiksi jatsilla saksofonin tuuttauksella alkava Rakkaus sekoittaa on jyräävää ja tummaa elämisen tuskaa ja kevyesti psykedeelinen päätösbiisi Mennyt liitelee suorastaan Hawkwindin tavoin.

Tamara Luonnosta huokuu sukupolvia yhdistävä tunne, sitä voin kuunnella minä, ja yhtä hyvin sitä voisivat kuunnella teini-ikäiset lapseni. En ole järin tekstipainotteinen kuulija, mutta jostain syystä Tamara Luonnon tarinat kiinnittivät poikkeuksellisesti huomioni. Esimerkiksi Neiti B. ja Annika ovat jotenkin niin traagisen todellisia kertomuksia, ja High fidelityn aikana tunsin terävän piston sydämessäni: lauluhan kertoo minusta. Pyydän anteeksi kaikilta rakkailtani, läheisiltäni ja työtovereiltani, että olen tällainen. Hienoa kuitenkin, että tuosta kaikkien meidän äänilevyaddiktien perustuslaista ja Raamatusta on nyt tehty myös laulu.

Honeymoon on erinomainen levy, se menee heittämällä mukaan tämän hienon musiikkivuoden kärkikahinoihin. Kuten niin moni muukin bändi, kuulostaa Tamara Luonto lapsuuteni ja nuoruuteni musiikilta. Välillä mietin, että kuulostaako diggaamani musiikki 80-luvun alulta siksi, että haluan sen kuulostavan siltä, vai kuulostaako uusi musiikki parhaimmillaan oikeasti 80-luvulta. Pidänkö vain sellaisesta uudesta musiikista, joka kuulostaa 80-luvulta? Honeymoon aiheuttaa kuuntelijassaan itsetutkiskelua.

Kuuntelen paljon kotimaista marginaalimusiikkia, mutta marginaalin marginaalissakin on ihan hemmetisti hyvää musiikkia, josta en välttämättä kuule koskaan mitään. Suomessa on tällä hetkellä niin paljon erinomaisia pienlevy-yhtiöiden julkaisemien bändien levyjä, että edes aktiivisesti musiikkia seuraava yksilö ei tiedä suurimmasta osasta niistä mitään. Tamara Luonnon soittajistonkin ansioluettelosta löytyy nippu bändejä, jotka pitäisi tietää, mutta en tiedä. Tavallaan ymmärrän omaan menneisyyteensä hautautuneita musiikkidiggareita, menneisyydessä on vaivatonta olla. Siellä voi pysytellä tekemättä aktiivisesti työtä musiikin kuuntelemisen eteen, ja olla silti tyytyväinen.

Tamara Luonnon Honeymoon on garagea ja reipasta teinipoppia, hittihakuista nykypunkkia, kaihoa taiteellisella synkistelyllä ja kaikessa siinä täynnä energiaa. Tältä kuulostaa rockbändi, joka on voimainsa tunnossa ja tietää olevansa tällä hetkellä kovin koskaan ikinä missään.

Advertisement

Tietoja Mika

Keski-ikäinen teini-ikäinen, jota kiinnostaa jaaritella levyistä, kirjoista ja välillä muustakin tarpeellisesta.
Kategoria(t): Huuhaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s