-
Tuoreimmat jorinat
Kategoriat
- Huuhaa (272)
- Kirjasto (27)
- Kuuntelemista (550)
- Lukemista (45)
Arkistot
Tutut sivut
Kirjoittajan arkistot: Mika
Roll Over Peuhkurinen – I
Maagisesta Teatterista tutun Anssi Peuhkurisen nykyinen bändi Roll Over Peuhkurinen on kuin aikamatka Love Recordsin viimeiselle kvartaalille. Aikaan, jolloin Lovella oli kaikkea. Roll Over Peuhkurisessa yhdistyy Pelle Miljoona ja Kari Peitsamo King Crimsoniin, suoraviivainen paahtaminen taiderokkiin. Crimson-fiilis syntyy Timo J. … Lue loppuun
Kategoria(t): Kuuntelemista
Kommentoi
Elina Sarvi – Jäähyväiset meille
Elina Sarvi oli viisi vuotta sitten Aurinkokettu-nimisen yhtyeen laulaja. Bändin debyyttilevy jäi ilmeisesti sen viimeiseksi, kuten arvelinkin: Maisema oli niin valmis ja ammattimainen teos, että homma oli sillä selvä. Se on harmi, mutta valitettavan yleistä nykyisin: bändit ovat jo debyyttialbumeillaan … Lue loppuun
Kategoria(t): Kuuntelemista
Kommentoi
Deep Purple – Turning to crime
Coveralbumin teko harvoin on kuningasidea. Ei se välttämättä ole sitä Deep Purplellekaan, mutta fanipoikana olen tyytyväinen semmoiseenkin ja kuuntelen Turning to crimea oikein mielelläni. Ilman pakonomaista pinnistelyä. Turning to crime on täyttä Deep Purplea, vaikka se on hauskanpitolevy. Covervalinnat eivät … Lue loppuun
Kategoria(t): Kuuntelemista
Kommentoi
Äänilevyaddiktin päiväkirjasta, osa 35
En ole kirjoittanut blogimerkintää kolmeen viikkoon. Kertaakaan 11 vuoden blogihistoriani aikana en ole pitänyt näin pitkää taukoa. Tauon syy ei ole sanomisen tarpeen loppuminen, vaan väsymys. Yhtä lyhyttä tyventä lukuun ottamatta työpaikallani jo kolme vuotta jatkunut matalapaine ja -lento alkaa … Lue loppuun
Kelja – Kyllä maailma hieroo ja kirput kuppaa
Kyllä maailma hieroo ja kirput kuppaa on Keljan, eli Petri Vannisen, kolmas albumi. Keljan edellinen pitkäsoitto Horjuvan miehen karavaani oli melko menevää musaa, Kyllä maailma hieroo ja kirput kuppaa on laulelmallisempi, mutta mukana on myös rytmikästä ja menevää tavaraa. Keljaa … Lue loppuun
Kategoria(t): Kuuntelemista
Kommentoi
Äänilevyaddiktin päiväkirjasta, osa 34
Mitä tein syyslomalla. En paljon mitään, kuten en muulloinkaan. Seurasin median täysin absurdiksi muuttunutta ajojahtia pääministeriämme kohtaan, ja ihmettelin niin sanottujen aikuisten ihmisten somekäyttäytymistä asian tiimoilta. Valehteleminen, luetun ymmärtämättömyys, tahallinen ja tahaton väärinymmärtäminen, silkka tietämättömyys, provosointi ja verenhimoinen ilkeys. Siinä … Lue loppuun
Kategoria(t): Huuhaa, Kuuntelemista
Kommentoi
Anonyymit addiktit, 113. istunto
-Hei Mika. -Hei. -Mitä helevetin möykkää sinä kuuntelet? -No sitä justiinsa. -Niin? -Helevetin möykkää. Barathrumia. -Black metallia? Sinä? -Kyllä. Legions of Perkelettä. Ostin tänään. -Ostit? Miksi ihmeessä? -Katsoin Areenasta neliosaisen aiheeseen liittyvän dokumentin ja innostuin. -Sinä, paatunut tapakristitty, innostuit black … Lue loppuun
Jo’ Buddy & Down Home King III feat. Nieminen – Soul ’n’ roll jubilee
Jo’ Buddy on taas kerran tehnyt uransa parhaan levyn. Hän on tehnyt sen jo ties kuinka monta kertaa aiemminkin. Tällä kertaa tämä uran paras levy, Soul ’n’ roll jubilee, on tehty yhdessä Down Home King III:n ja Niemisen kanssa. Se, … Lue loppuun
Kategoria(t): Kuuntelemista
Kommentoi
Ajospään HiFi – Luulosairaat & Pakeneva taivas
Nuoruutta aina ihannoidaan ja sitä kaivataan. Nuorena kaikki on edessä päin, maailma on auki. Minä en sitä kaipaa. Ihminen ei ole fiksuimmillaan teininä tai parikymppisenä, ei minulla semmoista aikaa ikävä ole. Ainakaan minä en ollut, fiksuimmillani. Ehkä jotkut olivat, sen … Lue loppuun
Kategoria(t): Huuhaa, Kuuntelemista
Kommentoi
Jonas and I – Where from here
Jonas and I on Humu Recordsin vaikein bändi. Siinä ei ole samanlaista maalaisrempseyttä kuin useimmissa yhtiön artisteissa ja orkestereissa, vaikka omalla tavallaan Jonas and I on maanläheinen sekin. Jonas and I on kuitenkin Humun bändeistä se, jossa on eniten kaupallista … Lue loppuun
Kategoria(t): Kuuntelemista
Kommentoi
Rajatapauksia - Punnitsematonta puhetta 