Kirjoittajan arkistot: Mika

Tietoja Mika

Keski-ikäinen teini-ikäinen, jota kiinnostaa jaaritella levyistä, kirjoista ja välillä muustakin tarpeellisesta.

YUP – Helppoa muisteltavaa

Veti mielen melko haikeaksi, kun luin Hippo Taatilan kirjan YUP – Helppoa muisteltavaa. YUP:n soittajat ovat kanssani samaa ikäluokkaa. He jakavat kanssani niitä kollektiivisia kokemuksia, joita pari-kolme vuosikymmentä sitten vielä oli. Vaikka en heidän tavoin taidepiireissä liikkunutkaan, on kirjan ajankuva … Lue loppuun

Kategoria(t): Lukemista | Kommentoi

Kahdeksan tapaa harrastaa äänilevyjä

On useita tapoja harrastaa vinyylisiä äänilevyjä. Vain yksi tapa on kuitenkin oikea. Se on se tapa, jolla sinä itse harrastat. Kaikkien muiden tavat ovat vääriä. Tätä totuutta tulee sinun aina julistaman, jos joku toisella tapaa äänilevyjä harrastaa. Erilaiset äänilevyharrastustavat voidaan … Lue loppuun

Kategoria(t): Huuhaa | Kommentoi

Isänä olemisen vaikeudesta

Olen ollut isä 13 vuotta. Kahden lapsen isä toistakymmentä. Joskus oli aika, jolloin isä oli sankari ja aina oikeassa. Sitten ne oppivat puhumaan. Lapset. Oli kuitenkin aika, jolloin lapset kuuntelivat isäänsä. Olivat kiinnostuneita samoista asioista kuin isänsä. Äänilevyistä. Istuivat kiltisti … Lue loppuun

Kategoria(t): Huuhaa | 2 kommenttia

Utunen – s/t

Selasin useasti kehumani Humu Recordsin katalogia ja huomasin, että Utunen-nimisen orkesterin debyyttialbumi puuttuu hyllystäni. Kyllä mies kivun kestää, mutta ei häpeää. Eli ei puutu enää. Utunen ei ole ihan sellaista musiikkia, jota olen Humun julkaisemilta levyiltä tottunut kuulemaan. Humu Records … Lue loppuun

Kategoria(t): Kuuntelemista | Kommentoi

Janne Westerlund – There’s a passage

Janne Westerlundin Marshland oli vuoden 2015 hienoimpia levyjä. Minut se pääsi täysin yllättämään, koska en osannut odottaa itselleni vain Sweetheartista ja Riitaojasta tutun äijän tekevän niin syvän blueslevyn. Blues ja blues. Ei Marshland pelkkää bluesia ole, mutta syvää, suomalaistettua afroamerikkalaisen … Lue loppuun

Kategoria(t): Kuuntelemista | Kommentoi

Kirjastolevy. 1, 78.8911, musiikki, CD

Maailman surullisin näky on vanheneva kirjastosetä. Hailakoin silmin, huonoryhtisenä ja tyylittömästi pukeutuneena hän vaeltelee hyllyjen välissä. Hänen jo ennestään koholla oleva verenpaineensa nousee, kun hän ei löydä hakemaansa kirjaa oikealta paikalta.  Tätäkö on elämäni? Vielä toiset 25 vuotta vaellan hyllyjen … Lue loppuun

Kategoria(t): Kirjasto | 3 kommenttia

Levyaddiktin päiväkirjasta osa 5

Teininä, 30 vuotta sitten, en voinut kuvitellakaan, miten vaikeaa vinyylilevyjen kuuntelu on 2000-luvulla. Ei saa käyttää levyharjaa. Ei saa säilyttää levyä alkuperäisessä sisäpussissa, ei ilman suojamuoveja. Ei saa kuunnella matkasoittimella, ei saa pestä vedellä. Yhdenkin rapsauksen takia pitää levy palauttaa … Lue loppuun

Kategoria(t): Huuhaa | Kommentoi