Daizy Pinehill Band, Sleepwellers, Marino Valle Band ja Joe Vestich

Blogini on muiden kirjoitushommien ja lähes mahdottomaksi riehaantuneen laiskuuteni takia jäänyt viime aikoina hieman paitsioon, yritän parantaa tapani. Myös aloittamani hullu urakka, eli lp-hyllyni sisällön kuuntelu päästä päähän aakkosjärjestyksessä, on vaikuttanut kirjoitustahtiin. Nyt aakkosjärjestyksessä kuuntelu rupesi jo niin väsyttämään, että poimin tänä vuonna ostamistani cd-levyistä muutaman ja päätin kirjoittaa niistä.

Daizy Pinehill Bandin tämänvuotisen debyyttialbumin kansi antoi odottaa jonkinlaista rhythm’n’blues -tyylistä musiikkia, mutta rokkibändistä on kyse. Bändi soittaa periaatteessa juuri meiksin musaa, mutta albumi jää hieman puolitiehen. Daizy Pinehill Band olisi tarvinnut tuottajan, orjapiiskurin, joka olisi paitsi ruuvannut soundeja juurevimmiksi myös pää punaisena huutanut etenkin laulajalle, mutta myös koko bändille, että älkää nyt saatana pidätelkö! Nyt jää tunne kuin levy olisi nauhoitettu kerrostalon kellaristudiossa, jossa on koko ajan pitänyt miettiä, että soittaakohan se toisen kerroksen kaikkeen puuttuva huutajamummo poliisit, jos soitetaan liian kovaa. Parhaimmillaan Daizy Pinehill Band on Thunder and lightningin huuruisuudessa, Lady of the great Atlantisin lievässä folkmaisuudessa ja Free to go downin bluesissa. Daizy Pinehill Bandin pitäisi olla röyhkeämpi ja äänekkäämpi, painaa rinta rottingilla ihan täysiä. Vähän lisää dolbya ja Texasia niin hyvä tulee!

Sleepwellersin samoin tänä vuonna ilmestynyt Nothin’ but a number on lähtökohtaisesti reipasta ja kulkevaa perusbluesia tai vähintään bluespohjaista juurimusiikkia. Ja mikä hienointa, pelkästään omin biisein. Se ei bluesissa ole vakio. Nothin’ but a number on ammattimiesten musiikkia, homma toimii. Soundit ovat kohdallaan, soitto kulkee, musa kulkee. Biisit ovat kauttaaltaan hyviä ja bändin pääjehu Pasi Siltakorven laulu toimii, vaikka hän ei mikään maailmoja pysäyttävä shouter olekaan. Sleepwellers ei ole liian jumittunut bluesiin, esimerkiksi Pop-up baby ja Cake song yhdistelevät raikkaasti 50-lukua ja 60-luvun teinipoppia. Kirjastoihmisenä instrumentaalisurf Susikoski in St. Petersburg nostaa luonnollisesti hymyn huulilleni. Kuten itse asiassa koko levy, Sleepwellers on hyvän mielen bändi.

Marino Valle Bandin Dragon of love on orkesterin debyyttialbumi ilmeisesti muutaman vuoden takaa: en löytänyt kansiteksteistä julkaisuvuotta. Laulusolisti Valle on kuitenkin jo kymmeniä vuosia vaikuttanut skandinavian juurimusaskenessä vaikka kenen kanssa. Sen kuulee, hän on kovan luokan soul-solisti. Ensimmäistä kertaa minä hänestä silti tämän levyn myötä kuulen. Onneksi kuulen, Dragon of love on erinomainen. Ei siinä mitään uutta ja erikoista ole, mutta ei tämänkaltaisessa musiikissa aina tarvitsekaan olla. Osa biiseistä on Vallen omia, osa covereita. Jälkimmäiset eivät ole kaikkein ilmiselvimpiä tapauksia kaltaiselleni muutakin kuin juurimusaa kuuntelevalle sunnuntaidiggarille. J.B. Hutton ja Sonny Boy Williamson I:n nimet ovat sentään tuttuja. Dragon on love on erittäin hienoa kuunneltavaa, jos 60-lukulainen soul ja blues yhtään nappaa.

Joe Vestichin viimevuotinen Steal the wind on helppoa ja mukavaa kuunneltavaa. Kantri- ja bluesrokkia, josta kuuluu osaaminen ja tuhannet ja taas tuhannet kilometrit. Levyllä on monta tuttua vierailijaa, iloisimpana yllätyksenä Safka Pekkonen. Vestich on toki nimenä tuttu, mutta tämä on varmaan ensimmäinen kerta, kun häntä tietoisesti kuuntelen. Ikä Vestichin lauluäänessä jo kuuluu ja se saa kuulua. Jostain syystä Steal the windistä tulee mieleeni Dan McCaffertyn Last testament. Jollain tapaa samanlaista lämminhenkistä tilinteon ja jäähyväisten makua Vestichin levyssä on.

Daizy Pinehill Bandin debyytti on hyvä alku, Sleepwellersin Nothin’ but a number monipuolista ja onnistunutta juurimusaa, Marino Valle Bandin ja Joe Vestichin levyt todellisten ammattimiesten vakuuttavaa näyttöä.

Advertisement

Tietoja Mika

Keski-ikäinen teini-ikäinen, jota kiinnostaa jaaritella levyistä, kirjoista ja välillä muustakin tarpeellisesta.
Kategoria(t): Kuuntelemista. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s