Jarkka Rissanen Tonal Box feat. Kalle Fält – Bones

Hey-baba-re-bop! Jarkka Rissanen Tonal Boxeineen on saanut uudelle Bones-levylleen mukaansa saksofonisti Kalle Fältin, ja heidän yhteinen levynsä Bones on ihastuttavaa kuultavaa! Heti ChickenHawkin ensimmäisistä tahdeista huomasin, että tämä on just meiksin musaa. Jazzia ja bluesia ja vaikka mitä, instrumentaalisesti. Rissasella on rytmimusiikki hallussa laajalla skaalalla, eikä tämä musiikki kaipaa laulua. Soitto riittää, se puhuu ja näyttää.

Sekä Rissanen että Fält ovat aloittaneet levytysuransa jo 70-luvulla, eilisen teeren poikia he eivät ole. Rissasen ja Fältin lisäksi bändissä soittavat minulle ennestään tuntematon Jussi Kettunen rumpuja ja Ville Lehtovaaran erinomaiselta soololevyltä tuttu Jorma Välimäki tuubaa ja bassoa. Tuuba hoitaa basson virkaa useimmissa biiseissä.

Rissasen CVstä löytyy nimiä Rauli Somerjoesta Remu Aaltoseen ja Matti Oilingista Eero Raittiseen, vain muutamia mainitakseni. Fältin levytetty tuotanto ei ole niin laaja kuin Rissasella, mutta hän on toiminut paitsi sooloartistina, myös muun muassa Pepe & Paradisessa ja Albert Järvinen Quipsissa. Onnistuin taannoin löytämään Fältin Hey-baba-re-bop -lp:n divarista, ja se on vallan erinomainen rhythm’n’blues-albumi. Bonesin takia minulle tuli pakottava tarve hankkia myös keräilyharvinaisuudeksi muodostunut Pohjantahti-lp, jolla Fält on mukana. Kenelle voin lähettää laskun?

Bonesilla Rissasen maukas kitara ja Fältin saksofoni sopivat yhteen täydellisesti. Soundi on yhtä aikaa paitsi alkukantaisen raaka Chessin tai Sunin hurjimpien levytyksien tapaan, myös korvia hivelevän täyteläinen ja jazz, New Orleansin tyylisesti. Yhtä Dr. John lainaa (Della) lukuunottamatta kaikki biisit ovat Rissasen tai Rissanen/Fältin käsialaa, ja niistä huokuu suunnattoman osaamisen lisäksi myös lämmin humoristisuus, kuten hawaijimaisessa Heydayssa ja remeltävässä Down the roadissa.

Bones on musiikkia, jota voisi kuunnella sekä tunnelmallisen hämyisessä baarissa drinkkilasi nenän alla meditatiivisesti että ikiaikaisessa juke joint -hökkelissä lempeästi bailaten. Vaikka musiikki on osittain rajua ja raakaa, ei se missään kohtaa räyhää. Viimeinen biisi Sun Ra oikeastaan vain hiipuu pois, jättäen kuulijan sekä tyytyväiseksi että nälkäiseksi. Bones on musiikkia aikuisille, olematta silti hetkeäkään tylsää.

Tietoja Mika

Keski-ikäinen teini-ikäinen, jota kiinnostaa jaaritella levyistä, kirjoista ja välillä muustakin tarpeellisesta.
Kategoria(t): Kuuntelemista. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Jarkka Rissanen Tonal Box feat. Kalle Fält – Bones

  1. Jarmo Keränen sanoo:

    Tämäpä sattui hauskasti. Helmikuun alussa ostin tuon Hey-Baba-Re-Bop vinyylin. Löysin Huutonetin kautta uudenveroisen yksilön. Eikä maksanut kuin 21€. Hintalappu kannessa paljasti lp:n maksaneen vuonna 1975 29,80mk. Joskus 90-luvun alussa ostin käytettynä Kalle Fält Bandin lp:n Tehtiinpä lauluja uusia, joka ilmestyi 1977. Omistatko kyseisen levyn? Noita Hey-Baba-Re-Bop levyn kappaleita alunperin tehneen Louis Jordanin levytyksiä omistan viiden cd:n boxin. Siinäpä mainiota musiikkia!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s