Neil Diamond – Home before dark

home_before_dark”Suomen taloustutkimuksesta päivää. Kuinka monta Neil Diamondin tekemää biisiä pystyt luettelemaan?”

Öö… Neil Diamondin biisejä? Jaa-a. Neil on tehnyt maailman neljänneksi parhaan biisin Girl, you’ll be a woman soon. Sen lisäksi Piano manin. Deep Purple levytti Kentucky womanin ja Johnny Cash Solitary manin. The Monkees I’m a believerin. Muita en tiedä.

Silti poimin Sumasta talteen hänen lähes uunituoreen laserlevynsä Home before dark (2008), koska huomasin sen olevan Rick Rubinin tuottama. Kotona levyhyllyä tutkittuani hämmästyin: löysin sieltä neljä Neil Diamondin lp:tä ja Girl, you’ll be a woman soonin lisäksi nipun muita sinkkuja. Näköjään tuo Pulp fictionista Urge Overkillin versiona tutuksi tullut biisi on taannoin aiheuttanut ostoreaktioita 50’s divarissa. Yksi albumeista on Robbie Robertsonin tuottama.

Kovin runsaasti muistijälkiä Neil Diamond ei siis ole jättänyt. Onneksi silti ostin Home before darkin. Kuten arvelinkin, on se paljon Johnny Cashin American recordings -levyjen tapainen albumi. Heti aloitusbiisi If I don’t see you again olisi voinut olla millä tahansa Cashin viimeisimmistä levyistä, ja levyä kuunnellessani piti muutenkin välillä muistuttaa itselleni, että en kuuntele Cashia. Levyllä on mukana Mike Campbell, joka soitti myös Cashin kanssa. Kaikki Home before darkin laulut ovat Cashin levyistä poiketen Neilin itsensä kirjoittamia, mutta idea on sama. Rick Rubin on ottanut kokeneen ja iäkkään artistin huomaansa, valinnut hänen runsaasta biisimateriaalistaan parhaat, hommannut soittajat paikalle, käskenyt pitää homman yksinkertaisena ja painanut rec-nappulaa. Äijää, joka kirjoitti ensimmäiset hittinsä jo 60-luvun alkupuolella ei varmasti ole paljoa tarvinnut paimentaa. Rick Rubin on nero: hänen ei tarvitse hikoilla näiden hienojen tuottamiensa albumien eteen. Tyhmä paljon töitä tekee.

Home before dark on yksinkertainen ja pienimuotoinen. Se on kuin kamarimusiikkia, mukana on viulua, selloa ja puhaltimia. Tunnelma on harras, välillä rokkaava, runsaasti kantrahtava. Kaikesta huokuvasta ammattimaisuudesta huolimatta levylle on saatu mukavan kotikutoiselta kuulostavia yksityiskohtia. Kuten Don’t go theren ja Forgottenin kosketinsoittimet. Soundillisesti Home before dark lähestyy täydellisyyttä, tuntuu kuin olisin studion tai olohuoneen nurkassa seuraamassa bändin levytyssessiota.

Kuuntelin Home before darkin verrokiksi otteita muilta levyhyllystäni löytyviltä Diamondin albumeilta ja väitän tämän olevan niitä parempi. Ei tässä muu auta kuin panna tilaukseen se toinen Rubinin tuottama Neil Diamond -albumi, 12 songs. Ensi vuonna Neil täyttää 80. Kaikki popparit eivät onneksi kuole ennen kuin tulevat vanhoiksi.

Tietoja Mika

Keski-ikäinen teini-ikäinen, jota kiinnostaa jaaritella levyistä, kirjoista ja välillä muustakin tarpeellisesta.
Kategoria(t): Kuuntelemista. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Neil Diamond – Home before dark

  1. Milloinhan tämän tutkimuksen tulokset julkistetaan? ”Taloustutkimus: Suomalaisten usko talouteen horjuu, luottavaisimpia yli kuusi Neil Diamondin biisiä tuntevat”?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s