Anonyymit addiktit, 83. istunto

-Hei Mika.

-Hei.

-Kuuntelet metallia?

-No en.

-Mitä möykkää tämä sitten muka on, jos ei metallia?

-Venomia.

-Venomia? Sehän on metallia? Black metallia.

-Hah. Kyllä tämä on rock’n’rollia. Tämä niiden eka albumi. Motörheadia tämä on, Motörheadia ja sen semmoista. Punkia.

-Sel-vä. Mutta miksi Venomia? Ymmärtääkseni sinulla on koko kesän ollut blues- ja jatsikausi meneillään.

-Just siks.

-Niin?

-Haluan saada testosteronitasoni kohoamaan.

-Häh? Venomilla?

-Niin. Jatsi on vanhusten musiikkia.

-Miten ihmeessä jatsi liittyy testosteroniin?

-Olennaisesti. Homma menee niin, että siinä vaiheessa kun pojista tulee miehiä, he rupeavat kuuntelemaan bluesia, ja siinä vaiheessa kun miehet ukkoutuvat, he rupeavat kuuntelemaan jatsia.

-Voi hyvä tavaton. Kuvittelet ukkoutuneesi, koska kuuntelet jatsia?

-Kyllä.

-Ja mistä tämän ukkoutumisen huomaa? Samalla tavalla on kojo mollukassa kuin ennenkin, vissiin?

-En enää pärjää missään. ”Isänä en riitä, poikana en riitä, en riitä lentopalloilijana enkä remonttimiehenä, en ruoanlaittajana, en kirjallisuudentuntijana.”

-Kuka noin on sanonut?

-Petri Tamminen.

-Sinulle?

-Ihan varmasti oli minulle tarkoitettu tuo.

-Sinulla taitaa olla perinteinen viikonloppuisän sunnuntaiahistus päällä?

-Olen huono isä, huono työntekijä, huono isäntä. Huono puolisokokelas. Huono naapurikin olisin, mutta naapureita ei ole. Huono ystävä, huono työtoveri.

-Etkä ole.

-Olen. En osaa enää mitään. En kotona enkä työpaikalla.

-Mitä semmoista sinun pitäisi osata, johon et kykene?

-”Suomalaisen miesmyytin pitää osata kaikenlaista sellaistakin, jota ei tässä ajassa tarvitsisi osata. Sitä se autokorjaamon äijän hapan ilme viestii, kun viet sille autosi, se sanoo että etkö sä saatana osaa itse edes autoasi korjata.”

-Onko autosi rikki?

-Ei.

-Lopeta sitten se Tammisen lukeminen. Se ei tee sinulle hyvää.

-Mikään ei tee. Selkä on kipee, polvi on paskana. Kättä kolottaa.

-No riittää ainakin small talkia asiakkaiden kanssa.

-Ei nukuta yöllä, ei nukuta päivällä.

-Teet niinkuin aina ennenkin: kompensoit pahaa oloasi ostamalla äänilevyjä.

-Tilipäivä on vasta kolmen viikon päästä. Olen sitä paitsi lopettanut äänilevyjen ostamisen.

-Taas?

-Taas.

-No, ei siinä sitten muu auta kuin kuunnella Venomia. Miltä tuntuu, auttoiko se?

-Ei. Siksi rupesin kuuntelemaan Amorphista ja Sentencediä.

-Sekö auttaa?

-Ei. Mutta ahistaa enemmän.

Tietoja Mika

Keski-ikäinen teini-ikäinen, jota kiinnostaa jaaritella levyistä, kirjoista ja välillä muustakin tarpeellisesta.
Kategoria(t): Huuhaa, Kirjasto. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s