Anonyymit addiktit, 74. istunto

mde-Hei Mika.

-Hei.

-Hyvää ystävänpäivää.

-Taidat vittuilla.

-Olet taas sössinyt asiasi ja kaikki vihaavat sinua.

-Minkä minä sille voin, että kaikki maailman ihmiset ovat aina väärässä. Tai että kukaan ei tule toimeen kanssani. Opettelisivat olemaan.

-Itsessäsi ei ole mitään vikaa?

-Miten minussa nyt mitään vikaa voisi olla?

-Olisiko sinun aika katsoa peiliin?

-Katson lähes joka päivä.

-Ja mitään vikaa ei peilikuvassa ole?

-Ei. Peilissä se vika on, jos kuvassa on jotain pielessä.

-Selvä. On varmasti vaikea elää maailmassa, jossa ainoana on aina oikeassa.

-Ei se helppoa ole. Lähinnä surullista. Pentti Linkolan sanoin: elämässä on kyllä iloja, mutta suruja on aina paljon enemmän.

-Kaikesta huolimatta tälläkin viikolla on iloja ollut?

-Aika vähän. Vasta kaksi äänilevyä olen ostanut. Kaksi onneksi tulee huomenna. Agentsin ja Faarao Pirttikankaan uusimmat.

-Mitkä ne kaksi jo ostamaasi ovat?

-Bonnie ’Prince’ Billyn I see a darkness ja Beckin Odelay.

-Mikä laukaisi ostoreaktion näiden vanhojen levyjen suhteen?

-Tuli pakonomainen tarve saada yksi The Cardigansin levy. Ostin First band on the moonin. Postimaksuja säästääkseni oli tilattava siihen rinnalle myös jotain muuta.

-Miten päädyit juuri näihin kahteen albumiin?

-En keksinyt mitään tähdellistä ostettavaa, joten selasin 1001 albumia jotka jokaisen on kuultava edes kerran eläessään -kirjaa 90-luvun kohdalta. 90-luvun musiikki jäi reaaliaikana jotenkin väliin, haluan nyt sivistää itseäni sen suhteen. Näihin tällä kertaa.

-Luit kirjasta mitä levyjä haluat ostaa?

-Lukeminen kannattaa aina. Beckiltä minulla on joku levy jo ennestään hyllyssäni, mutta Bonnie ’Prince’ Billy oli ennestään tuntematon. Tai yhdellä Johnny Cashin albumilla on versio I see a darknessin nimibiisistä, mutta muuten en hänen musiikkiaan ennestään tuntenut.

-Eikö olisi järkevämpää kuunnella suoratoistopalvelusta mitä kannattaa ostaa kuin lukea kirjasta? Kirjoittajilla voi olla huono musiikkimaku.

-Painettu sana on aina painettu sana. Luotan edelleen ammattitaitoisiin musiikkitoimittajiin, ja kyseinen kirja on osoittautunut ennenkin asialliseksi arvioinneissaan.

-Olet siis täysin kepilläohjattava, kaikin puolin huijattavissa oleva yksilö.

-Kirjastoalan ihmisenä osaan suodattaa oikean tiedon väärästä.

-Kuten sen, että sinussa ei ole mitään vikaa, vaan kaikissa muissa on?

-Se on fakta.

-Selvä. Oliko The Cardigans hyvä?

-Oli. Olisi pitänyt samalla ostaa myös Gran turismo.

-Ja nyt olet sen tietysti jo tilannut?

-En. Pitää ensin taas selata sitä kirjaa, että löydän muutakin ostettavaa, ja säästän postikuluissa.

Tietoja Mika

Keski-ikäinen teini-ikäinen, jota kiinnostaa jaaritella levyistä, kirjoista ja välillä muustakin tarpeellisesta.
Kategoria(t): Huuhaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Anonyymit addiktit, 74. istunto

  1. huumaa sanoo:

    Eikö siulla ole Gran Turismoa?!!?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s