”En vain voi itselleni mitään” : keskeiset syyt äänilevyjen hankintaan suoratoiston aikakautena

OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ

Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miksi päällepäin ihan terveennäköiset miehet vielä nykyaikana vehtaavat eri formaatissa olevien äänilevyjen kanssa, vaikka suoratoisto on keksitty. Naiset jäivät tämän tutkimuksen ulkopuolelle, koska heidän suhteensa äänilevyihin on oman tutkimuksensa arvoinen ja koska äänilevyjä harrastavilla naisilla on yleensä tilanne miehiä paremmin hallinnassa.

Tutkimusjoukkona oli epämääräinen sakki elämänhallintansa menettäneitä keski-ikäisiä miehiä, joiden elämässä äänilevyt muodostavat joko ainoan, tai vähintään merkittävimmän sisällön. Tutkimus suoritettiin teemahaastatteluna, osittain lääkärien valvonnassa.

Tämän tutkimuksen perusteella yhtä, yhteistä syytä äänilevyjen kanssa vehtaamiselle ei ole. Mielenterveysongelmat tosin korostuivat lähes kaikissa vastauksissa. Pakko-oireet, vainoharhat, lapsuuden traumat, kaltoinkohtelun aiheuttamat sairaudet, maaninen käytös ja etenkin levykaupoissa ilmenevät paniikkihäiriöt olivat toistuvia teemoja haastatteluissa.

Useat haastatellut mainitsivat pakonomaisen hamstraamisen tarpeen. Tärkeintä on ostaminen ja ostosten määrä, ei se mitä ostaa. Hyllymetrien merkitys harrastuksessa vaikutti tärkeämmältä, kuin musiikki. Muutamat vanhemmista haastatelluista mainitsivat kokeneensa sotien jälkeisen pula-ajan ja perustelivat käytöstään sen aiheuttamilla ikävillä muistoilla.

Monet haastatelluista tuntuivat jämähtäneen menneisyyteen. Useissa haastatteluissa puhuttiin jopa Neuvostoliitosta sekä YYA-Suomesta ja äänilevyjen ostohinnat ajatellaan edelleen markoissa. Silti kukaan haastatelluista ei myöntänyt äänilevyharrastuksensa johtuvan nostalgiasta.

Epäonnistunut parisuhde äänilevyjen hamstraamisen syynä mainittiin tässä otannassa yhtä lukuunottamatta kaikissa tapauksissa. Äänilevyjen kanssa vehtaava voi ilmeisesti lohduttautua sillä, että äänilevyjen kanssa toimiessa edes yksi osa-alue elämässä on järjestyksessä. Tosin levyhyllyn huonosta järjestyksestä tilanpuutteen vuoksi kertoi suurin osa haastatelluista.

Epäonnistuneisiin parisuhteisiin ja seksuaalisiin patoutumiin viittasi myös se, että tissit mainittiin useissa haastatteluissa: äänilevyjen kansissa on usein kauniita naisia. Hyvä parisuhde voi joskus vaikuttaa hetkellisesti myös tervehdyttävästi. ”Joskus parisuhteen alkuvaiheessa on mennyt jopa useita kuukausia, että äänilevyt eivät ole olleet päällimmäisenä mielessä”, tiivisti eräs haastatelluista.

Yksi haastatelluista piti äänilevyjä sijoituskohteena ja kuvittelee viettävänsä lokoisia eläkepäiviä jossain lämpimässä maassa äänilevynsä myytyään. Hänelle ei levyjen kuunteleminen merkinnyt mitään, ainoastaan levyjen arvo ja kunto. Muut tutkitut myönsivät silloin tällöin jopa kuuntelevansa äänilevyjään.

Äänilevyjen hankintaa perusteltiin myös sillä, että niitä pidetään myös käytännöllisinä, koska ulkoseinää vasten aseteltuna vinyylilevyt toimivat hyvänä eristeenä ja laserlevyistä saa hyviä linnunpelättejä mansikkamaalle.

Äänilevyt eivät näytä tuoneen tutkittujen elämään minkäänlaista iloa. He joutuvat aina olemaan huonotuulisia, tyytyväisyydentunne on tuntematon käsite. Joko levyt ovat liian kalliita tai joku on saanut niitä liian halvalla, hankitut levyt ovat usein väärää painosta tai huonokuntoisia. Hyväkuntoisetkin levyt aiheuttavat tuskaa, koska niille on mahdotonta määritellä hyväksyttävää kuntoluokitusta. Äänilevyjen kuntoluokitus ja sitä kuvastavien koodien väärinkäyttäminen verkkomyymisessä aiheutti muutenkin mielipahaa kaikissa tutkituissa.

Tämän tutkimuksen perusteella voi päätellä, että äänilevyjä harrastavat miehet tiedostavat olevansa riippuvaisia levyistä ja etenkin niiden ostamisesta. Enemmistö heistä ymmärtää, että äänilevyt eivät ole tuoneet heidän elämäänsä mitään muuta kuin harmistumista ja tuskaa, mutta siitä huolimatta he eivät voi lopettaa harrastamistaan. ”En vain voi itselleni mitään”, kertoi yksi haastatelluista. Äänilevyjen ostaminen on useimmille liian tärkeä asia elämässä.

ASIASANAT: mielenterveysongelmat, hulluus, debiilit, järjettömyys, menneisyyteen jämähtäneet, kelkasta pudonneet, muutosvastarinta, liika vapaa-aika

Mainokset

Tietoja Mika

Keski-ikäinen teini-ikäinen, jota kiinnostaa jaaritella levyistä, kirjoista ja välillä muustakin tarpeellisesta.
Kategoria(t): Huuhaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s