Tony Gerber – Secret garden

tony_gerber_secret_gardenParikkalan Patsaspuisto, ITE-taiteilija Veijo Rönkkösen elämäntyö, elää myös taiteilijan kuoleman jälkeen. Elää, vaikka Rönkkösen kaltaisten elinaikanaan kummeksittujen kylähullujen taiteet yleensä taiteilijan kuoleman jälkeen kärrätään kaatopaikalle tai jyrätään maan tasalle. Rönkkösen patsaspuisto on ainutlaatuinen, hieman pelottava kokonaisuus patsaineen ja puutarhoineen. Onneksi aktiiviset taiteenystävät yhteistyökumppaneineen sen Rönkkösen kuoltua pelastivat.

Patsaspuisto on innoittanut musiikintekijöitä. Nemesis-yhtyeen Living statues -cd on osittain jopa äänitetty puistossa. Puiston patsaita on nähty ainakin Jimi Tenorin ja Back to Normalin kansitaiteessa. Uusin Patsaspuiston atmosfäärin innoittama äänilevy on vuonna 2015 puistossa esiintyneen Tony Gerberin Secret garden.

Tony Gerber on pitkän linjan suhinamusiikkimies. Hän on alallaan tunnettu ja arvostettu muusikko. Gerber soittaa useissa erilaisissa kokoonpanoissa, monenlaista musiikkia. Ei pelkkää avaruussuhinaa, vaan muun muassa kantria. Onhan hän Nashvillesta kotoisin.

En tunne miehen aiempaa tuotantoa. Ehkä se on hermoja raastavaa kilinää ja kolinaa, jota ymmärtävät vain alalle vihkiytyneet pipopäät? Secret garden on kuitenkin musiikkia. Ei tuulen suhinaa, kettujen ääntelyä ja planeettojen hidasta liikkumista. Secret gardenilla on sävellyksiä. Levyllä jopa lauletaan, kitaraakin on mukana riittävästi. Mikä parasta, yksi kappaleista on bluesia. En ole kotiseuturakas ihminen, mutta hymyilyttää se, kun nashvillelaisen muusikon levyllä on Parikkala sky -niminen kappale!

Jos David Gilmour ja Nightwish tekisivät yhdessä ambientia, voisi tulos olla jotain Secret gardenin tapaista. Kuulas kitara, hellän painostavat syntikkamatot, maisemallisuus. Intiaanifiilikset. Kuin John Two-Hawks esittämässä Pink Floydin Endless riveriä.

Secret garden on rocklevy. Sitä ei kuunnella puhelimesta, sitä kuunnellaan stereoista. Stereoista, kovalla volyymilla. Siten juhlava äänivalli pääsee oikeuksiinsa.

Kuten edellä mainittu Living statues, on myös Secret garden kansitaiteen juhlaa. Molempien levyjen taustapiruna häärinyt Kimmo Heikkilä on loihtinut Rönkkösen kaksoisvalotuskuvista jännittävän, musiikkiin sopivan paketin. Secret gardenin kuvan ja äänen saumattoman yhdistelmän avulla kuulija pääsee Patsaspuistoon, vaikkei olisi Parikkalassa päinkään.


Secret garden on julkaistu joukkorahoituksen turvin. Siitä mahdollisesti saatava tuotto käytetään Patsaspuiston ylläpitokustannuksiin. Secret gardenia on saatavissa normi-cd:nä ja ekstratilpehöörein varustettuna boksina. Kohta myös lp:nä, mustalla ja värillisellä vinyylillä. Kiinnostaa rockpitoinen suhinamusiikki tai ei, on levy oiva hankintakohde; rahat menevät hyvään tarkoitukseen. Secret gardenia saa Patsaspuiston myymälästä tai sitä voi kysellä puiston nettisivujen kautta (www. patsaspuisto.net). Mitään varsinaisia myyntimiehiä Patsaspuiston pehtoorit eivät tunnu olevan, mutta kai ne sähköposteihin vastaavat.

Advertisements

Tietoja Mika

Keski-ikäinen teini-ikäinen, jota kiinnostaa jaaritella levyistä, kirjoista ja välillä muustakin tarpeellisesta.
Kategoria(t): Kuuntelemista. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s