YUP – Helppoa muisteltavaa

YUP_helppoa_muisteltavaaVeti mielen melko haikeaksi, kun luin Hippo Taatilan kirjan YUP – Helppoa muisteltavaa. YUP:n soittajat ovat kanssani samaa ikäluokkaa. He jakavat kanssani niitä kollektiivisia kokemuksia, joita pari-kolme vuosikymmentä sitten vielä oli. Vaikka en heidän tavoin taidepiireissä liikkunutkaan, on kirjan ajankuva tuttua. Sivuilta löytyi tuttuja nimiä, tuttuja paikkoja. Kaksi kertaa onnistuin näkemään bändin livenä. Vesikauhurockissa ja Kaivopuistossa.

Haikeaksi mielen veti se, että kirjaa lukiessa nuoruuteni vilisti silmieni editse. Nuoruus ja nuori aikuisuus. Olisi elämän voinut toisellakin tapaa elää, mutta näillä mennään. Onneksi niistä vuosista jäi hyviä musiikillisia muistoja. Toki muitakin.

Olin kova YUP-fani Whlap-zap ninja -ep:stä lähtien. Oli hauskaa, kun Kiiman ep:llä oli Jarkko Martikaiselle omistettu laulu. Siihen aikaan tutkin tarkasti Rumban ja Soundin pikkuilmot ja tilailin maakuntasarjan bändien levyjä. YUP:n Minä olen myyrä -ep:n laitoin tilaukseen heti ilmoituksen nähtyäni. Tuolloin homma meni niin, että rahat lähetettiin kirjekuoressa myyjälle ja myyjä lähetti levyn.

Jos lähetti. Pari viikkoa odoteltuani kirjoitin myyjälle ystävällisen kirjeen, että levyä ei ole näkynyt. Se ei auttanut. Suututti. Käydessäni Savonlinnan Levymestassa, urputin myyjälle, että tilasin yhdeltä huijarilta YUP:n levyn, mutta se ei ikinä lähettänyt sitä. ”Mä oon se huijari”, sanoi myyjä. Hän oli Myyrä-ep:n julkaisija. Levyltä löytyvän Keittoruokaa-coverin kanssa oli tullut tekijänoikeudellisia ongelmia ja julkaisu viivästyi. ”Ootas hetki”, myyjä sanoi ja kävi hakemassa kotoaan kyseisen ep:n, joka sitten kaupassa kuunneltiin. Oli se kova. Ongelmien ratkettua hän tietenkin lähetti levyn minulle.

Muistan tarkalleen mistä ja milloin ostin levyt Toppatakkeja ja Toledon terästä, Homo sapiens ja Yövieraat. Lehtisen Markulta, asematunnelin Anttilasta, Oskun divarista. Toppatakkeja räjäytti tajunnan ja Homo sapiensia pidän suomirockin ehdottomana klassikkona. Bändi itse ei sitä kirjan mukaan tee. Yövieraiden jälkeen innostukseni hiipui, mutta tunnollisesti hommasin kaikki bändin levyt hyllyyni.

Hippo Taatila on erikoinen nimi. Luulin sen olevan esipuheen kirjoittaneen Antti Eerolan pseudonyymi. Onneksi ei ollut, poden edelleen lievää Rumba-antipatiaa. Helppoa muisteltavaa rakentuu suurelta osaltaan bändin ja sen lähipiirin haastatteluista, suorista lainauksista. Niistä on koottu jäntevä, juonellinen tarina. Kirjassa ei jumiuduta lapsuusmuistoihin, vaan mennään suoraan asiaan. Kaikki saavat suunvuoron. Hyyrystä olisin mielelläni kuunnellut enemmänkin.

Helppoa muisteltavaa on kuvaus paitsi rokkibändistä, myös naseva kuvaus työyhteisöstä ja sen ongelmista. Tynkkystä jurppi, kun Hyyrystä ei kiinnostanut ja Tynkkystä jurppi, kun Martikaista kiinnosti. Tiainen loukkaantui Martikaiselle ja Mannosesta oli ihan sama. Noin se tuppaa välillä menemään, työpaikoilla. Alkuinnostuksen laannuttua ja suosion vakiinnuttua YUP edusti samaa synkän jurotuksen kulttuuria, kuin Nightwish ja Sentenced kirjojensa perusteella. Ongelmista ei puhuttu, koska niistä voitiin vaieta. YUP koostui herrasmiehistä, joten he eivät huutaneet eivätkä tapelleet. He olivat hiljaa. Ja hiljaisuus tappaa. Oli kyse sitten bändistä, työpaikasta tai parisuhteesta.

Hyvä kirja. Helppoa luettavaa, bändihistoriikkien parhaimmistoa. Paljon minulle uutta tietoa. En ole tajunnut miten paljon Riku Mattila vaikutti YUP:n tuotantoon. Kirjan innoittamana otan Yövieraiden jälkeiset levyt tarkkaan uudelleenkuunteluun. Sen suurempaa kiitosta ei kirjalle voi antaa.

YUP:n levytysura kesti parikymmentä vuotta. Se on rokkibändille paljon. Monille jopa liikaa. Minulle YUP:n uran alkupään levyt olivat nuoruuden ja itsenäistymisen musiikkia. Kun tänään kotimatkalla kuuntelin 1990-1992 –kokoelmaa, tyttäreni loihe lausumaan: ”Yleensä siun kuuntelema musiikki on ihan hyvää. Tää ei.” Näin se menee ja näin sen pitää mennä.

Mainokset

Tietoja Mika

Keski-ikäinen teini-ikäinen, jota kiinnostaa jaaritella levyistä, kirjoista ja välillä muustakin tarpeellisesta.
Kategoria(t): Lukemista. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s