Ja taas ottaa päähän

Joskus ennen vanhaan oli muotia olla positiivinen. Silloin joskus, kun ei ollut sosiaalista mediaa. Että nami nami vaan, saatana. Nykyisin positiivisuus on ihan oikeutetusti perseestä ja mielen saa pahoittaa mistä tahansa. Esimerkiksi lasten ravintolakäyttäytymisestä, vuodenajoista, talvirenkaista, äänentoistosta, asiakaspalvelusta. Ihan mistä vaan. Julkisesti. Enää ei riitä, että urputtaa työpaikan kahvihuoneessa tai välitunnilla. Nyt kaikki harmistuksen aiheet pitää jakaa netissä kaikille. Teen sen just nyt, tässä paikassa. Ole hyvä, ainoa lukijani.

Lapseni, nuo kupeitteni hedelmät ja elämäni suurimmat onnenaiheet, ovat aiheuttaneet ravintolassa pahennusta. Joskus ovat aiheuttaneet pahennusta niin paljon, että oma-aloitteisesti pistin toisen niistä ravintolasta pihalle. En viitsinyt katsella niin huonosti kasvatettua kakaraa ihmisten ilmoilla.

Joskus närkästyin, koska lapseni näpyttelivät digivehkeitään ravintolassa. Näpyttelivät, vaikka olisivat voineet keskustella henkevästi isänsä ja isänsä Naisen kanssa. No, kyllä ne hetken keskustelivatkin, mutta kun niiden isä rupesi jauhamaan Led Zeppelinistä ja Deep Purplesta, niin eivät enää keskustelleet.

Enää en välitä paskaakaan, mitä rakkaat lapseni ravintolassa tekevät. Tekevät mitä tekevät. Jos ei ruoka maistu, niin menkööt muualle siksi aikaa, kun aikuiset syövät. Jos ei juttuseura kiinnosta, mutta ruoka maistuu, niin näpyteltkööt puhelimiaan ja syökööt siinä sivussa. Ja jos eivät käy pesulla tai pese hampaitaan, niin haiskoot pahalle ja menkööt hammaslääkäriin. Ihan sama mulle. Tai siis: Välii!

Jostain syystä sen jälkeen, kun lopetin välittämisen, ovat kakarat viihtyneet ravintolassa paljon paremmin ja pesevät hampaansakin joskus ihan oma-aloitteisesti.

Paheksun levy-yhtiöiden hinkua tehdä rajoitettuja painoksia äänilevyistä. Rajoitetut painokset ovat sitä varten, että niillä yritetään saada levyt nopeasti kaupaksi niille, jotka joka tapauksessa ostaisivat ko. levyt ajan mittaan. Mutta kun levy-yhtiön merkonomi ilmoittaa, että rajoitettu painos, niin vielä levyjä ostaville hölmöille iskee ostokiima ja ne tilaavat levyn ennakkoon. Sen jälkeen levy-yhtiö tekee levystä uuden painoksen ja typerimmät näistä ensipainoksen ennakkotilanneista ostavat myös sen. ”Pitää olla molemmat painokset, koska keräilyharvinaisuus ja kompletisti.” Voi vittu, että me olemme tyhmiä. Me vinyyliaddiktit.

Onneksi vinyylibuumi kuoli, koska Lidl rupesi myymään levysoittimia. Hipsteri ei harrasta asiaa, jota myydään Lidlissä. Kohta saa kirppareiltakin taas Francis Goyaa ja Richard Claydermania järkihinnoilla. Vinyylibuumin jälkeen c-kasetti oli hetken kuuminta hottia. Se oli jo niin älytön juttu, että hipsteritkin tajusivat sen tyhmäksi ja buumi meni ohi ennen kuin oikeastaan edes alkoi.

Ja sitten tämä Svart records. Svart records on parasta mitä suomalaiselle musiikkibisnekselle on 2000-luvulla tapahtunut. Se julkaisee mielenkiintoista uutta musiikkia. Se uusintajulkaisee keräilyharvinaisuuksiksi päätyneitä vanhoja lp-levyjä ja aiemmin vain c-levyinä julkaistuja äänitteitä vinyyliformaatissa. Se uusintajulkaisee muuten vain hyviä levyjä, jotka ovat joko hankalasti tai ei ollenkaan saatavilla vinyylinä. Se myy julkaisujaan kohtuuhinnalla.

En voi muuta sanoa, kuin hattua nostaa. Musiikkia vinyylinä keräävä kansanosa saa helposti ja järkihinnalla haluamansa levyt ja oikeat levynkeräilijät saavat edelleen hyvillä mielin metsästää orkkisversioita, joiden hintaan uusintajulkaisut eivät juuri vaikuta.

Ai miksikö tämä vituttaa? No siksi, että kirjastonhoitajan palkalla en voi ostaa kaikkia niitä Svartin julkaisuja, jotka haluaisin.

Advertisements

Tietoja Mika

Keski-ikäinen teini-ikäinen, jota kiinnostaa jaaritella levyistä, kirjoista ja välillä muustakin tarpeellisesta.
Kategoria(t): Huuhaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Ja taas ottaa päähän

  1. Kollega Turusta sanoo:

    Jos mää ny oikein ymmärsin, niin tuossa jutussa (joka oli jälleen erinomainen, sivumennen sanoen) sää menit oikeestaan myöntämään keräileväs levyjä. Vaikka olet aina kivenkovaan ja kolmasti ennen kukonlaulua, kieltänyt niin tekeväs.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s