Silkkaa säästöä!

cest_chicC’est chic! – French girl singers of the 1960’s. Lp. Pakko saada. Niin hyviä ne muut osat. En kyllä viitsi maksaa postikuluja yhden levyn takia. Kahdeksan euroa tai jotain. Mutta hei! Tilaan sen lähimpään Äksään. Käyn hakemassa, säästän kuluissa. Ei se kuitenkaan tee kuin rapian kahdeksankymmenen kilometrin mutkan työmatkaan. Ei ketunlenkki eikä mikään, vanhalle sissille.

Kauhean vaikea löytää Lappeenrannasta parkkipaikkaa. Myllätty koko kaupunki. Ihme city. Jos parin kuukauden välein käy, niin joka kerran ovat liikennejärjestelyt muuttuneet. Näin on aina ollut. Tuossa on paikka. Perhana, mittari. No, ei tänne ilmaiseksi voi pysäköidä mihinkään. Nissani siihen, vaikka kalliiksi tulee.

Sentään auki, Äksä. Viimeksi kun kävin tilausta hakemassa, se oli kiinni. Oli maanantai. On tässä joku muukin levy otettava, säästösyistä. Ihan ilmaista bensa ole kuitenkaan. Kappas, Kurikan Pertin seiskatuumainen. Se nyt ainakin. Purplen Perfect strangers -live? Törkeän hintainen. On se saatava; tuplavinyyli, ceedeet ja dvd. Muistan kun reaaliaikana saman kiertueen keikka tuli telkkarista. Ja samaan aikaan radiosta. Nauhoitin sen c-kasetille. Kellään mitään videoita ollut siihen aikaan. Paitsi yhdellä kaverilla oli.

Mikä tämä on? Ghost? Sitä joku joskus jossain taisi kehua. Hämärä kansikuva. Ostan pois. Ei tämä mitään saatananpalvaajamusaa kuitenkaan ole. Kai. Jaa, tuossa on tuplaälppärinä Kind of blue. On se minulla ceedeenä. Mutta vinyyliltä Kind of blue on kuunneltava. Jos joskus saan naisen pokattua, niin vähänkö se käy kuumana, kun panen So whatin pyörimään. Tosi vähän.

Että jos nämä. Ja C’est chic pitäisi olla siellä nimelläni varattuna, kiitos. Ai näistä saa seitsemän leimaa! Hienoa. Yhtä säästöä. Pitäiskö ottaa vielä pari, heh heh. Kiitti ja moi.

Jaa jaa, parkkilapussa on puoli tuntia jäljellä. Hirveätä tuhlausta, jos nyt lähden kotiin. Tuota lappua varten on kaadettu metsää. Reippaasti kävellen kerkiän käydä Anttilan Kallen kulttuurikaupassa. Polvi on kyllä saatanan kipee. Mutta säästää pittää, säästää pittää. Menoksi.

Ei täällä oikein mitään ole, Anttilassa. Heh, joskus kun kävin täällä säästämässä peruutin parkkihallissa tolppaan. Tonnin remontti. Mutta sain Jormasin kokoelman kolmella eurolla. Se tolppa oli väärässä paikassa. On tuossa Robert Johnsonin The complete recordings, kolmen lp:n versiona. Aika kallis, on se. Ja on se minulla ennestään ceedeenä. Mutta turhaan en tänne kävellyt, en. Otan pois. Waitsin Rain dogs. Se vielä, sitten pois. Alkaa parkkiaika olla lopussa. Kiitos ja näkemiin.

Jopas juilii polvea. Mutta ei mennyt parkkiaikaa hukkaan. Eikä tarvinnut maksaa postikuluja C’est chicistä. Ihan turhaa hommaa olisi ollut, kun näin nopeasti työpäivän jälkeen pyörähdin hakemassa sen levykaupasta. Puolentoista tunnin päästä olen kotona näitä kuuntelemassa. Ihminen on jälleen osoittanut viisautensa. Tähän ei eläin pysty.

Advertisements

Tietoja Mika

Keski-ikäinen teini-ikäinen, jota kiinnostaa jaaritella levyistä, kirjoista ja välillä muustakin tarpeellisesta.
Kategoria(t): Huuhaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Silkkaa säästöä!

  1. nimim. "Äksän asiakas" sanoo:

    Rain dogs’in vuoksi kannattaa ajella maakuntaa reunasta reunaan, toivottavasti kuuntelit kotimatkalla Tomppaa.

  2. Hgtete sanoo:

    Pirkka-lehden niksiosastolle tällaiset säästövinkit kaikkia hyödyttämään!

    • Mika sanoo:

      Säästin eilen niin paljon, että heräsin kahden aikaan yöllä miettimään miten tästä eteenpäin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s