Kotiteollisuus – Maailmanloppu

maailmanloppuJu-ma-lau-ta. Maailmanloppu. Pelkkiä tyttöjen biisejä! Pelkkiä tyttöjen biisejä. Ja näin on hyvä. Olen herkkä ja viaton runopoika, pidän tyttöjen biiseistä.

Ai mistä se puhuu? Kotiteollisuuden uudesta levystä. Ajattelin, että ei ole mitään tuskaa ostaa sitä. On noita jo. Silti löysin itseni levyn julkaisupäivänä töiden jälkeen jonottamasta automarketin kassalla, Maailmanloppua kourassa puristaen. Unohdin ostaa lapsille ruokaa. Olutta en edes meinannut. Tyrkkäsin levyn heti parkkipaikalla japanilaisen perheautoni soittimeen. Vauhdikas riffi jyrähti käyntiin. Vino hymy nousi huulilleni. Tää on niin tätä. Tää on just tätä mitä tämän pitää olla. Kotimatka sujui harvinaisen nopeasti. Pihaan kurvatessani levyn viimeinen biisi alkoi olla lopuillaan. Juuri sopivan mittainen tekele. Meinasin vähän tuulettaa, mutta jos rouva olisi nähnyt.

Moni kuitannee Maailmanlopun toteamalla, että Kotiteollisuudelta on ilmestynyt uusi levy. Eivät sano muuta. Eivätkä ymmärrä, että tuon suurempaa kohteliaisuutta ei orkesterille voi antaa. Se kertoo kaiken oleellisen sekä bändiä inhoaville, että sitä rakastaville. Kotiteollisuus on Popeda ja Eppu Normaali ja kukaan ei halua Popedan ja Eppu Normaalin kuulostavan muulta kuin Popedalta ja Eppu Normaalilta. Maailmanloppu kuulostaa Kotiteollisuudelta, joka esittää Helvetistä itään- ja Iankaikkinen -levyjen parhaita biisejä. Aivan noiden levyjen hittipotentiaaliin ja tekstien osuvuuteen ei Maailmanlopulla päästä, mutta ei paljon muutakaan.

Maailmanloppu on vauhdikasta ja melodista suomirokkia. Sillä ei ole yhtään junnaavaa ja/tai yltiöraskasta hidastelua. Lähes pelkkää rokkia, alusta loppuun. Ja näin on hyvä. Hynynen on palannut louhintakarjumiseen, siinä hän on vakuuttava. Kun kolmekymppinen Hynynen huusi uskottavalla uholla ”jos sanon ett maailma ei pyöri, se ei silloin pyöri, jumalauta”, huutaa reilusti neljäkymppinen suomirokin vanhempaan valtiomiessarjaan siirtynyt Hynynen edelleen uskottavasti, mutta vailla uhoa. Enää ei tarvitse. Näytöt on annettu vuosia sitten, nyt tehdään sitä mikä on hallussa. Ylpeästi, arvostelijoita kumartamatta. Ammattitaidolla. Kotiteollisuus on Kekkonen.

Hieno levy, joka parantaa elämänlaatuani. Minulla on vaimo ja lapset, auto- ja asuntolaina, kesämökki, vaatimaton vakituinen työpaikka ja paljon tavaraa. En ole ikinä viettänyt enkä ikinä tule viettämään rock’n’roll-elämää. Ei minun tarvitse. Hynynen, Hongisto ja Sinkkonen viettävät sitä puolestani. Samalla he pukevat sanoiksi keski-ikäisen miehen maailmantuskan ja toiveet. Samat tuskat ja toiveet meillä näyttää olevan ammatista ja elämäntavoista riippumatta. Asetan Kotiteollisuuden suomalaisen miehen tuntojen tulkkina samalle viivalle paitsi 80-luvun suomirocksuuruuksien, myös taidokkaimpien ammoisten aikojen iskelmälaulajien kanssa. Olavi, Tapio, Juha, Juhani, Pauli, Martti, Jouni. Täysin selkeä jatkumo. Kiitos Kotiteollisuus, taas.

Mainokset

Tietoja Mika

Keski-ikäinen teini-ikäinen, jota kiinnostaa jaaritella levyistä, kirjoista ja välillä muustakin tarpeellisesta.
Kategoria(t): Kuuntelemista. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

10 vastausta artikkeliin: Kotiteollisuus – Maailmanloppu

  1. karl freree sanoo:

    Tuli vähä myötähäpeä…

    • Mika sanoo:

      Jännää muuten, että aina kun kirjoitan Kotiteollisuudesta, alkaa tulla näitä myötähäpeä-kommentteja. Muiden blogimerkintöjeni kohdalla ei semmoisia ole tullut kertaakaan, vaikka useasti olisi syytäkin. Kotiteollisuuden diggailu ei liene kovin trendikästä.

  2. Pasi sanoo:

    Helvetin hyvä arvio, nämä vellihousut vittuilee aina

  3. Kari sanoo:

    Ihan kiusallani itsekin sitä diggailen. Hieman skeptisenä odottelin tätä levyä, mutta pakkohan se on taas sanoa, että toimii. Kerta kerran jälkeen. Ja ei, en haikaile alkuvuosien levyjen perään. Ne olivat osa omaa aikaansa. Kovia lättyjä nekin.

  4. pertti sanoo:

    Hirveetä perseen nuolentaa.

    • Mika sanoo:

      Juu, nämä Pertin ja Karl Frereen taidonnäytteet olivat sitten viimeiset tämän tason kommentit, jotka blogissani julkaisen. Menkää vaikka muusikoiden.nettiin, jos tässä on paras antinne. Pertin suomi24.fi -sähköpostiosoite kertoo hänestä kaiken tarvittavan.

      Kyseenalaistaminen ja arvostelun arvostelu on aina paikallaan, mutta yrittäkää nyt sen verran skarpata, että keksitte jotain muuta kuin myötähäpeän ja perseennuolennan. Ne on niin nähty. Sanokaa vaikka, että ”on äärimmäisen säälittävää, että yli neljäkymppinen ukko kuuntelee noin lapsellista musaa” tai ”tuonkin ajan jonka käytit Maailmanlopun kuuntelemiseen ja blogimerkinnän kirjoittamiseen olisit voinut tehdä jotain hyödyllistä, vaikka vetää kännit.” Tai jotain. Ei se paljon vaadi.

      Ja edelleen ihmettelen, että vain ja ainoastaan Kotiteollisuudesta kirjoittamani merkinnät herättävät nämä urpot avaamaan sanaiset arkkunsa.

  5. Mikko sanoo:

    Tämä taitaa olla ensimmäinen arvostelu, jossa kriitikko sanoo mitä oikeasti ajattelee levystä. Yleensä arviot täyttä tuubaa, joissa käytetään sivistyssanoja ynnä muita kielellisiä hienouksia. Kiitos tästä.

  6. Aika osuvaa, sanoisin;)

  7. Ja kirjoita vaan lisää Kotiteollisuudesta. Minusta olet hyvin ymmärtänyt asian ytimen. Kaikki eivät ole;)

    • Mika sanoo:

      No tottahan toki kirjoitan! Ainakin siinä tapauksessa, että tekevät vielä kelvollista matskua tämänkin jälkeen. Olen pitänyt jonkinlaisena periaatteena -periaatteesta aina välillä ehkä kuitenkin lipsuen- että kirjoitan vain sellaisista levyistä, joista minulla on jotain hyvääkin sanottavaa. Dumaamista ja ilkeilyä on netti pullollaan ihan tarpeeksi ilman minun panostani. Olen diggaaja, en kriitikko.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s