Remu – Live at Café Metropol ja Taikakivi

remuNykynuoren on varmaan vaikea tajuta, että Remu Aaltonen on tämän maan kovin rokkijätkä. Juu, Remu. Just se milloin missäkin merirosvoasussa jäätelötötteröä mainostava ja itsekeksimäänsä älämölökieltä mongertava ikäloppu hörhö. Sitä se kuitenkin on, kaikkein kovin. Oikeinsoittajat ja rokkipoliisit kyseenalaistavat Hurriganesin merkityksen ja etenkin soittotaidon, mutta karavaani kulkee. On niitä jotka tekevät, saavat aikaan ja muuttavat maailmaa ja sitten on niitä jotka peesaavat tai arvostelevat. Remu kuuluu ensinmainittuun joukkoon. Peesaajia riittää, coverpoppoita on valtakunta täynnä. Ja mikäs siinä, kyllä niille töitä piisaa, jengi diggaa ja soittaminen on kivaa. Mutta vallankumousta ei niillä eväillä synny.

Remun soololevy Live at Café Metropol (1985) on ollut hankintalistallani pitkään, nyt sen sain. Teemalta tuli mainio uusinta Remun tähdittämästä Q ja tähdet -ohjelmasta. Sen mielenkiintoisinta antia oli Remun ja tuolloisen bändinsä treenit. Siitä näki hienosti miten ankaralla kädellä Remu piti homman näpeissään Jukka Ormaa, Mitja Tuuralaa ja muita mestareita ojentaessaan. Onnistuneesti pitikin, bändi svengasi kuin tauti. Tuon ohjelman innoittamana rupesin pitämään levykauppojen laareja vähän tarkemmin silmällä ja tietysti Café Metropol -live löytyi. Bändi on tässä eri, mukana mm. Hessu Hiekkala ja Jukka Tolonen. Hyvin homma toimii, ei valittamista. Remukin painaa vielä nuoruuden innolla. Aika paljon muistan näitä biisejä radiosta aikanaan kuulleeni.

Vaikka levy on hyvä, jäi Q ja tähdet kaivertamaan mieltäni ja pakko oli tilata sillä porukalla levytetty Taikakivi. Soitannollisesti tässä on toisenlainen potku kuin Metropolissa. Rytmiryhmä on ihan omaa luokkaansa ja Orma on Orma niinkuin Orma vain osaa. En väitä, että soitto on parempaa kuin Metropolilla, mutta enemmän meiksin makuun. Sellaista vapaamuotoista, etnohenkistä roiskintaa, jossa fiilis vie. Valitettavasti laulupuoli tökkii. Nyt mennään sillä Remun älömölölinjalla. Laulu menee huumorimusiikin puolelle, varmaan osittain tarkoituksella; ehkä älämölö sopii etnohenkisyyteen… Kyllä sen kestää, mutta näin hieno musiikki olisi vaatinut vakavamielisemmän meiningin solistilta. Vuonna -99 Remu oli jo muuttunut karrikatyyriksi itsestään, mutta näinhän meille kaikille vanhetessa käy. Kelpo levy silti, kun vain pääsen yli tuosta huumoriaspektista.

Jaa-a, ketähän sillä Remun Viitä vaille kaks -levyllä soittaa ja mistähän sen saisi…

Mainokset

Tietoja Mika

Keski-ikäinen teini-ikäinen, jota kiinnostaa jaaritella levyistä, kirjoista ja välillä muustakin tarpeellisesta.
Kategoria(t): Kuuntelemista. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Remu – Live at Café Metropol ja Taikakivi

  1. JRS sanoo:

    Tuolla näkyy kuva Viittä Vaille Kaks levyn takakannesta, josta käy ilmi levyn soittajat:

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s