Punainen Lanka – Pohjolan lumiset kalmiston hongat

Punaine LankaJo jonkun aikaa odottelin milloin Punaisen Langan Pohjolan lumiset kalmiston hongat -lp löytää tiensä hyllyyni. Viime viikolla oli lähellä. Työtoverini löysi sen yhdestä nettikaupasta. Hinta oli postikuluineen liian suolainen. En osta. Nukuin yön yli. Ostan. Luonnolliseti joku muu oli tällä välin ehtinyt tilata sen. Perkele. No, en menettänyt toivoani. Kaikki haluamani levyt tulevat vastaan ennemmin tai myöhemmin. Pohjolan lumiset kalmiston hongat ennemmin, tämän viikon maanantaina. Hinta oli halvempi kuin nettikaupassa, tosin kannen kunto on fingerporilaisittain mallia ex. Eli entinen.

Punaisen Langan debyytti-lp:n repostelin blogissani aiemmin. Pohjolan lumisilla kalmiston hongilla on sillä mukana olleiden Ahvon, Jakoilan, Kukon ja Saksalan rinnalla Juha Björninen ja Jorma Koivulehto. Kansiteksteissä mainitaan kolmesti sana edistyksellinen, Chile kerran. Olin levyn ilmestyessä peruskoulun ensimmäisellä luokalla. En tiennyt Chilestä tai Punaisesta Langasta mitään, vaikka vasemmistolaisen laululiikkeen musiikki oli siskoni ja yleisradion ansiosta tuttua. Jos totta puhutaan, niin piittaan paskat Chilestä edelleen. Onneksi ko. banaanivaltio on kuitenkin innottanut edistykselliset ja tiedostavat suomalaiset taiteilijat näin komeaan musiikkiin!

Silti pidän enemmän Punaisen Langan ensimmäisestä levystä. Se on suomalaisempi. Ei näin kurttuotsaisen julistava. Hieno levy Pohjolan lumiset kalmiston hongat on, todella hieno. Mutta siinä missä debyyttilevyn takakannessa poseeraavat hymyttömät vakavikot olivat musiikissaan reippaita ja innokkaita, ovat tämän levyn takakannessa naureskelevat pari vuotta vanhemmat radikaaliveteraanit liian vakavissaan. Näinkö äkkiä politiikka -kenties jopa reaalipolitiikka- tappoi nuoruuden innon? Vai pitääkö ajatella, että ensimmäisellä levyllä esiintyivät toiveikkaat idealistit, tällä kiilusilmäiset fanaatikot? Liika aatteen palo ja vakavuus on pahasta. Debyytin fiiliksissä olisin ollut valmis hyvien bileiden toivossa nousemaan barrikadeille ja valtaamaan Vanhan, tämän kuultuani olisin käynyt miettimään moisten tekojen hyödyllisyyttä ja kyseenalaistanut koko ideologian.

Ääh, piruako näitä analyseeraamaan. Musa on upeaa. Kansanmusiikkia, Victor Jaraa, Toni Edelmannia, Otto Donneria. Sakari Kukkoa, tietenkin. Pohjolan lumiset kalmiston hongat vaatii kuuntelemista, syventymistä. Vaikka se kuulostaa hyvältä jo ensikuulemalta, pitää sille antaa aikaa. Aikaa vaikuttaa. Näin kuuman kesäillan hiukan hämärtyessä ja kuuntelukertojen ja innostuksen lisääntyessä huomaan katseeni etsivän kirjahyllystä marxilaisia opuksia. Ensimmäiseksi silmiini sattui kuitenkin Edvard Radzinskin Stalin…

Pohjolan lumiset kalmiston hongat -lp:n kannessa on kuva yhdestä lukuisista vuoden -18 teloituspaikoista. Kansalais-, sisällis-, luokka-, veljes- eli vapaussodan eli kapinan satavuotispäivä lähestyy. Eriarvoisuus syvenee, äänenpainot kovenevat. Edistykselliselle musiikille on tilausta. Vaikea sanoa kummalle puolelle kallistun, jahka kivääreitä taas jaetaan.

Advertisements

Tietoja Mika

Keski-ikäinen teini-ikäinen, jota kiinnostaa jaaritella levyistä, kirjoista ja välillä muustakin tarpeellisesta.
Kategoria(t): Kuuntelemista. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Punainen Lanka – Pohjolan lumiset kalmiston hongat

  1. Jukka T. sanoo:

    Odotan levyn kuulemista hillityllä mielenkiinnolla. Kiitos arviosta, vaikka hieman tuo Chile-vähättely jäikin kismittämään. Ainut sävellykseni, joka on julkisesti esitetty jopa kahteen tai kolmeen kertaan, on näet tehty vuoden 1973 Chilen tapahtumien nostattamasta vihasta & surusta..

  2. Melomaanikko sanoo:

    ”Paskat Chilestä” ei sovi oikein yhteen sen kanssa että pitää Victor Jaran musiikkia mahtavana. Tuskinpa kovin moni Suomessa edes tuntisi hänen musiikkiaan jos hän ei olisi tullut sotilasjuntan murhaamaksi ja siten marttyroiduksi. Tragedioilla ja karuilla oloilla on tapana ruokkia luovuutta

    Tän levyn masentunut tunnelma resonoi hyvin sen kanssa, miltä musta tuntuu olla vasemmistolainen 2010-luvulla. Bileet on loppu nyt.

    Punaisilla on ainakin parempi musiikki, jos pitää kohta ruveta puolia valitsemaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s