Sulferdust – Rivalry outtakes

sulferdustJunttina, juureni tunnustavana ja kotiseudulleni kiinnisidottuna maalaisena tapanani on ostaa paikallisten orkestereiden julkaisemat äänilevyt, mikäli ne edes jossain määrin herättävät mielenkiintoa. Nyt sitä herätti Sulferdust -nimisen bändin cdep Rivalry outtakes. Ostopäätöstä siivitti se, että työtoverini on bändin vokalistin äiti. Helppohan semmoinen levy on hommata, jonka saa liki kotiinkuljetuksena ilman Itellan välistävetoa.

Ja kyllä Sulferdust helposti hyllyyni mahtuu. Ensikuulemalta iskin levyn kategoriaan terhakkaa peruskamaa, riffirokkia. Sitä, jonka kuuntelijoilla oli teininä farkkuliivit ja pitkä tukka, vanhempana tatuointeja, parta ja kädet rasvassa harrasteautojen rassauksesta. Itse en tosin tuohon jälkimmäiseen ryhmään kuulu; ei ole sen kummemmin partaa kuin tatuointejakaan (vielä) enkä osaa tehdä autoille muuta kuin potkia renkaita.

No joo, jatkokuuntelujen perusteella on sanottava, ettei Rivalry outtakes tuohon määritelmään täysin mahdu. Jykevät kitarariffit ja tuhti rumpalointi kyllä mahtuvat, mutta laulaja Juho Peltonen on perusärisijöitä sofistikoituneempi, enemmän poposaston miehiä. Mikä ei ole huono asia ollenkaan, vaikka raaempi karjuminenkin tyyliin sopisi. Koska Sulferdust on kotoisin Imatralta, uskallan verrata Peltosen ääntä Heikki Pöyhiään. Siinä on samaa kirkkautta ja puhtautta, vaikkakaan ei samaa kokemusta ja voimaa vielä kuitenkaan. Itse asiassa levyn musiikkia voi pitää pöyhiämäisen twilightninghtavana ja riverdogsamsonhtavana. Yhdistelmänä niitä. Laulumelodiat ovat kautta linjan ihan muuta kuin juurevaa perusjytää. Laulajan kyvyt pääsevät parhaiten esiin viimeisessä, rauhallisimmassa kappaleessa Violent. Biisi on levyn kunnianhimoisin, kuulas teos. Hyviä ja kunnianhimoisia muutkin kappaleet ovat, mutta progehtavassa Violentissa bändi on omimmillaan. Neljän biisi ep on kokonaisuutena vallan mallikelpoista ja miellyttävää kamaa. Tekisi mieleni sanoa, että aikuiseen makuun, mutta uskon tämän uppoavan myös metallilla itsensä kyllästäneeseen ajattelevaan nuorisoonkin.

En tiedä Sulferdustista mitään. Pitänee järjestää huomenna työpaikalla kuulustelu… Nettisivujen perusteella bändi on ollut kasassa vasta vuoden päivät. Sitä ei uskoisi, sen verran valmiilta se kuulostaa. Soitto kulkee, sävellykset hyviä, soundit kohdallaan. Mieluusti kuuntelisin näin tasokasta kamaa pitkäsoiton verran. Tämä on vähän reilun vuoden sisään jo kolmas kova eteläkarjalainen uusi bändi, johon olen tutustunut. Kalliiksi käy, jos meno tähän malliin jatkuu.

Mainokset

Tietoja Mika

Keski-ikäinen teini-ikäinen, jota kiinnostaa jaaritella levyistä, kirjoista ja välillä muustakin tarpeellisesta.
Kategoria(t): Kuuntelemista. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Sulferdust – Rivalry outtakes

  1. Jukka T. sanoo:

    Kuuntelen just samaa levyä. Reipasta meininkiä, pystyn ongelmitta kuuntelemaan koko levyn alusta loppuun!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s