Ville Kaarnakari – Operaatio Finljandija

finljandijaSain jo vuosia sitten yliannostuksen sotaromaaneista. Harvoin enää jaksan lukea raudanlujista, mitäänpelkäämättömistä, yli-inhimillistä kestävyyskykyä osoittavista sisseistä tai etulinjan jermuista. Tietokirjat ovat asia erikseen. Vaan sitten huomasin töissä Ville Kaarnakarin uutuuden, Operaatio Finljandijan. Tiedustelua, vakoilua, kaukopartiointia ja päämajaa. Oli se pakko lukea, erityiskiinnostuksen kohteita kun ovat nuo kaikki.

Esipuheessa uskotellaan tarinan perustuvan tositapahtumiin. Saahan sitä uskotella. Kirjan päähenkilöt ovat kuitenkin oikeita, historiallisia henkilöitä. Everstit Valo Nihtilä, Aladàr Paasonen ja Reino Hallamaa, majuri Paul Marttina, useat kaukopartiomiehet jne. Kirjassa on hienoa, että Valo Nihtilä saa arvostusta. Tuo operatiivisen osaston päällikkö ja kenraali A.F. Airon oikea käsi ansaitsee kaiken sen suitsutuksen, jota hän ei ylennyksien ja kunniamerkkien muodossa saanut. Kirjan Nihtilä-kuva perustuu todennäköisesti Pertti Kilkin kirjaan Valo Nihtilä – Päämajan eversti. Se paitsi nostaa Nihtilän kunniaan, myös lyttää pahasti kenraali Airon. Romaani jatkaa samaa linjaa. Nihtilä on sankari, Airo jos nyt ei roisto, niin kelvoton kenraali kuitenkin.

En purematta niele tätä kuvaa, vaikka Airoa on monelta taholta syytetty siitä, että hän ei suhtautunut vakavasti tiedustelutietoihin ja sen takia kesän -44 suurhyökkäys tuli päämajalle yllätyksenä. Varmasti osittain totta, mutta esim. Martti Turtolan kirjassa A.F. Airo – Taipumaton kenraali esitetään vakuuttavaa dokumenttitietoa siitä, että Airo oli yhtä varma tulevasta suurhyökkäyksestä ja jopa hyökkäyssuunnasta kuin Nihtilä ja kumppanit. Ajankohdan arvioiminen oli ehkä Airon virhe ja varmasti hän oli osaltaan ”syyllinen”, mutta kohtuutonta häntä on yksin vastuussa pitää. Tämän sanon kaikella sillä operatiivisella ja strategisella osaamisella, jonka reservin jääkäri vain omaa… Tai nostomies, nykyisellään.

Airo on saanut kirjallisuudessa satikutia erityisesti muiden korkeiden upseerien muistelmissa. Myönnän olevani jossain määrin Airon kiehtovan persoonan ja legendan lumoissa, mutta epäilen silti häneen kohdistuvan arvostelun johtuvan osittain henkilökohtaisista syistä. Airo oli Mannerheimin suosikki, terävä-älyinen ja sanavalmis aikansa parhaan koulutuksen saanut upseeri. Häntä pelättiin, hän oli paha kilpailija kelle vaan. Saksalaiset epäilivät hänen pyrkivän ylipäälliköksi. Häntä pidettiin poliittisesti aktiivisena upseerina, vaikka poliittinen vaisto oli se, joka häneltä puuttui. Airo oli nimenomaan sotilas, poikkeuksellisen ammattitaitoinen sellainen. Airo ei ollut saksalaismielinen, eivätkä saksalaiset hänestä pitäneet. Vaikka arvostivatkin.

Jos kutakuinkin kaikki majuria korkeammat upseerit Airoa ja Taavetti Laatikaista lukuunottamatta tiesivät suurhyökkäyksen ajankohdan ja paikan, niin ihmetyttää miksi ihmeessä he eivät vaikka joukkovoimalla saaneet yhtä pienikokoista ja hintelää kenraaliluutnanttia aisoihin, tunnustamaan tosiasioita. Armeijan johtamisjärjestelmä on hierarkinen, mutta ei kai aikuisten miesten niin arkoja pitäisi olla, etteivät uskalla lyödä nyrkkiä ja todisteita pöytään. Airollekin. Jos ja kun sellaiset kerran olivat olemassa.

Mikäli talvi- ja jatkosodan korkeimpien upseerien keskinäiset välit ja niiden vaikutus sodanjohtoon jotain tämän blogin lukijaa kiinnostaa, niin Lasse Laaksosen tutkielma Eripuraa ja arvovaltaa – Mannerheimin ja kenraalien henkilösuhteet ja johtaminen on suositeltavaa luettavaa. Siihen on tiivistetty kattavasti yksiin kansiin oleellinen aiheesta. Vaihtoehtona on tietysti kahlata läpi jokaisen osallisen elämäkerrat tai muistelmat. Yhteistä niille on, että jokainen muistelija on ollut oikeassa ja kaikki muut väärässä.

No joo, Operaatio Finljandijaan palatakseni… Romaani tämä on, sitä ei pidä unohtaa. Vetävästi kirjoitettu, juoni poukkoilee rintamalta Ruotsiin ja Saksaan ja tietenkin päämajaan. Marttinan sissit ovat kivenkovia sankareita ja heitäkin hurjempia äijiä ovat varsinaiset vakoilijat. Kirjassa tulee hyvin esiin tiedustelutietojen tulkinnan vaikeus. Onko kyse oikeasta tiedosta, suuren luokan huijauksesta, väärinymmärryksestä vai muuten vain epämääräisestä aineistosta. Tiedustelun perimmäinen kysymys on voiko saatuun tietoon luottaa. Jo Sun Tzu sanoi, että ennakkotieto on syy siihen, että valistunut prinssi tai kenraali lyö vihollisen.

Luin viime kesänä saman tekijän kirjan Operaatio Ubüng, siinä oli samankaltainen juoni. Jännäreinä ja trillereinä Kaarnakarit miellyttävät minua enemmän kuin soininvaara-remekset, joiden hirmuiseen vauhtiin on vaikea saada kosketuspintaa. Operaatio Finljandijaa voi historiallisena romaanina verrata Huovisen Veitikkaan: Mitä enemmän on aiheesta perillä, sitä paremmin kirjaan osaa suhtautua. Muutenhan Operaatio Finljandija on silkkaa Tom Clancya, ei yhtään Huovista. Pakko vielä lukea saman kirjailijan teos Operaatio Chevalier.

Mainokset

Tietoja Mika

Keski-ikäinen teini-ikäinen, jota kiinnostaa jaaritella levyistä, kirjoista ja välillä muustakin tarpeellisesta.
Kategoria(t): Lukemista. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Ville Kaarnakari – Operaatio Finljandija

  1. Näin pitää ymmärtää tämän tyylilajin huippu tuoteet…ja tekijä

    • Mika sanoo:

      Juu, kyllähän tämä selkeästi tämän hetken paras suomalainen trilleri on. Isäni -kohta 81 vuotta täyttävä ukko- piti kirjasta myös kovasti.
      Ja tänään odottaa työpaikalla Operaatio Chevalier…

  2. Juha sanoo:

    Kymmeniä ja taas kymmeniä kaukopartioromaaneja lukeneena pitää sanoa, että tama Operaatio Finlandija löi ne kaikki. Todella vetävää luettavaa, joka piti ottessaan viime sivuille asti. Ja hyvin osasi kuvata päämäjän upeseerien välistä taistelua. Alkoi tosiaan tuntumaan tuo Airo melko jääräpäältä tämän luettua.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s