Vakavahenkinen keskustelu, osa 8

-Äijä hei.

-Mikä hätänä?

-Olet nyt istunut viikon, joka ilta ja aamu, kuuntelemassa noita saatanan levyjä huoneessasi. Kantiskohan välillä vähän huomoida perhettäkin?

-Häh? Onko teillä joku hätä? Missä lapset ovat? Onko poika hävinnyt? Soita hyvä ihminen poliisille, äkkiä!

-Just niin. Sinulla ei ole aavistustakaan missä lapsesi ovat. Siellä vaan jytämusa soi ja kaikki muu unohtuu.

-No ei varmasti unohdu, kaikki. Ihan liikaakin muistan asioita. Oikeesti, missä poika on?

-Se on kuule eskarissa.

-Eskarissa? Häh? Eihän se, mites se, eihän se nyt vielä? Eiks se vasta vuoden päästä?

-Voi helvetti. Et edes muista milloin lapsesi ovat syntyneet.

-Minä ihmeen hylkiönä sinä minua pidät? Tietysti muistan. Tytär syntyi kun Eppu Normaali teki pitkästä aikaa uuden levyn ja Zero Nine aktivoitui. Poika syntyi kun Jo’  Buddyn ensimmäinen levy ilmestyi ja David Gilmour teki soololevyn.

-Joopa joo. Ilmankos ei poika saanut kirjastokorttia, kun isi sönkötti syntymäajaksi jotain Jo’ Buddyn levyn ilmestymisvuotta. Eikö ne nauraneet sinulle siellä? Katsos kun vanhempien tehtäviin kuuluisi muistaa lapsistaan myös semmoinen pitkä numerosarja, jota kutsutaan sosiaaliturvatunnukseksi.

-Olen aina ollut huono numeroissa.

-Numeroissakin, joo.

-Aika on nykyihmisen keksintö. Ei pysy numerot päässä, ei.

-Milloin John Lennon on syntynyt?

-9.10.1940.

-Milloin Jimi Hendrix kuoli?

-18.9.1970.

-Hääpäiväsi?

-Ööö… Hmm… Heh heh. Juu. Rollareilta ilmestyi Bridges to Babylon sinä vuonna. On muuten ihmeen verevä levy se. Toisaalta nehän oli nuoria kolleja vielä silloin, juu.

-Ei tämä ole todellista. Ei ole. Mitä ihmettä minä sinussa oikein näin silloin joskus.

-Kai sinusta oli hienoa, että olin kiinnostunut musiikista ja muistin vuosilukuja ja päivämääriä.

-Niin kai. Olisinpa arvannut, että neljännesvuosisata myöhemmin et vieläkään ole kiinnostunut mistään muusta.

-Jaa, kuules hei, pitää lähteä tästä töihin pikkuhiljaa. Joutuu valitettavasti nyt lopettamaan tämän riemastuttavan keskustelun.

-Töihin? Kello on puoli yhdeksän ja olet menossa iltavuoroon. Ei kai sinulta mene työmatkaan kolmea ja puolta tuntia?

-Niin no joo. Pitää varautua, jos on jotain viivästyksiä. Tietöitä tai jotain. Sitä tiedä mihin päätyy, jos joutuu jotain kiertotietä käyttämään ja eksyy tai jotain.

-Ai niinku divariin joutuu meneen? Kirpparikierrokselle? Ratsaamaan markettien alelaarit?

-Niin no. Onhan sitä kaikenlaista käymistä aina välillä.

-Oletko jo harkinnut sitä yksiöön muuttamistasi?

Advertisements

Tietoja Mika

Keski-ikäinen teini-ikäinen, jota kiinnostaa jaaritella levyistä, kirjoista ja välillä muustakin tarpeellisesta.
Kategoria(t): Huuhaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Vakavahenkinen keskustelu, osa 8

  1. Kaima Helsingistä sanoo:

    Musa vai muusa, siinäpä pulma! :-D
    Riemastuttavan usein tulee näitä tekstejä lukiessa tunne että katson peiliin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s