Crazy Cavan ’n’ The Rhythm Rockers – Still crazy

Kaiken voi selittää lapsuuden traumoilla. Siksi Jeppe juo. Siksi Jeppe polttaa pilvee. Siksi Jeppe on epäsosiaalinen. Siksi Jeppe ei saa elämäänsä hallintaan. Siksi Jeppe viiltelee itseään. Siksi Jeppe hiihtää. Siksi Jeppe ostaa levyjä. Ja kaikilla on niitä, lapsuuden traumoja.

80-luvun alussa tajusin rock’n’rollin hienouden ja innostuin ihan täysiä Elvis Presleystä. Jo aiemmin täällä hehkuttamani Starparade muutti elämäni. Näköjään lopullisesti. Sitä on syyttäminen kaikesta, ihan kaikesta. Elvis Presley on kuningas. Ainakin, jos kuninkaalla tarkoitetaan ylivertaista keulakuvaa, kaikkien tuntemaa mahtimiestä ja rock’n’rollin suurinta sanansaattajaa. Sellainen Elvis on.

Ja sitten asiaan, niihin traumoihin. Kun penskana aloin kuuntelemaan Elvistä, muut  musiikista innostuneet luokkatoverini kuuntelivat Crazy Cavan ’n’ the Rhythm Rockersia ja Matchboxia. Nauroivat minulle south is gonna rise again -paidoissaan, diggailinhan jotain jo pari-kolme vuotta sitten kuollutta läskiä. Yritin Suosikista lukemillani ehkä ei niin vakuuttavilla faktoilla perustella, että Elvis kuulkaa on keksinyt koko tuon tyylin, jota nuokin bändit edustavat. Mutta ei sillä mitään merkitystä ollut, eikä se tietysti ollut tottakaan. Ylempiluokkalaisetkin joskus osoittivat sormella, että ”tuo kuuntelee Elvistä”.

Vaan koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus. Ostin tänään Crazy Cavanin 1980 ilmestyneen Still crazy -lp:n. Valmistauduin haukkumaan, että kyllä on purkkaa. No, on tämä vähän sitäkin, vaan ei sentään Matchbox-purkkaa. Ihan kunnon rokkia. Tietty My bonnien versiointi kalpenee automaattisesti Tony Sheridan & The Beatlesin rinnalla ja Big Joe Turnerin Flip, flop and flylle ei varmasti pärjää kukaan. Mutta ihan kelvollisia versioita nuo kuitenkin ovat ja oikein kivaa meininkiä levy muutenkin. Positiivinen yllätys. Viimeksi olen kuunnellut tätä kaverini luona yli kolmekymmentä vuotta sitten.

Antanen bändille anteeksi, vaikka sen takia minä ja Elvis pilkkaa osaksemme saimmekin…

Mainokset

Tietoja Mika

Keski-ikäinen teini-ikäinen, jota kiinnostaa jaaritella levyistä, kirjoista ja välillä muustakin tarpeellisesta.
Kategoria(t): Kuuntelemista. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Crazy Cavan ’n’ The Rhythm Rockers – Still crazy

  1. Mika sanoo:

    Mäkin podin rockabilly-kuumeeni 70-80-lukujen vaihteessa (enkä ihan siitä toipunut) ja muistan hyvin tuon meiningin. Joskus taannoin yritin kuunnella Cavania, mutta ikävä kyllä mun kohdallani ajan hammas oli hieman nakertanut. Sen sijaan niitä 50-luvun originaaleja kuuntelen mieluusti aina silloin tällöin. Ja olen samaa mieltä kanssasi että Tony Sheridan & Beatlesit purkittivat My Bonniesta sen definitiivisen version.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s