Sinkkuelämää

Keski-ikäistyvä perhe-elämä välillä väsyttää. Isi kaipaa sinkkuelämää. Se on helposti järjestettävissä. Kakrut ja vaimo nukkumaan, linnoittautuminen musaosastolle, istumaan levysoittimen viereen, singlelaatikosta randomina neljävitonen toisensa perään pyörimään ja pää heilumaan.

Moody Blues, Go now. Löytyi divarista perjantaina. Perin erilaista mitä bändi muutama vuosi myöhemmin puuhaili. Tästä on hippihommat ja psykedeliat kaukana. Hieno viisu silti. Cosmo Jones Beat Machine. The nature of this deal.  Aivan toisiin kuviin ja tunnelmiin, siis. Aika Faaraona mennään tässä jo. Pirttikangas on varmasti käynyt tienristeyksessä. Kai niitä on Varpaisjärvelläkin. Sitten Bolania. T-Rexin Jeepster. On se vaan niin menevää rokinrenkutusta. Girl I’m just a jeepster for your love. Niin varmaan. Kun vielä tietäis mitä Jeepster tarkoittaa.

Mitäs sitten? Trafficin Hole in my shoe on aina hieno ja sitä on myös Steve Winwood. Miten nuori poika se olikaan. Kaksikymppisenä CV:ssä jo Spencer Davis Group, Blind Faith ja Traffic. Haa, tyttöjä! Shangri-La’sin The leader of the pack kulkee jossain kaukana korniuden rajan tuolla puolen. Niin kaukana siellä, että kukaan ei voi olla pitämättä tästä. Täydellinen kappale. Huvittavaa, että b-puolen rakkauslaulu on paljon surullisempi, kuin  äärimmäisen traaginen moottoripyöräonnettomuudesta kertova tarina.

Heh. Fabian ei kummoinen laulaja ole, mutta Tiger on hieno biisi. Ja Mighty coldissa on aivan hillitön kitarasoolo! Kukahan sen soittaa? Onneksi on tämäkin hyllyssä. Takaisin Englantiin. Billy J. Kramer & the Dakotas ja Bad to me. Joku Lennon ja joku McCartney säveltäneet tämän. Hyvin ovatkin. B-puoli kertoo karusti sen, että ilman beatleja Billy J. Kramer ei olisi mitään. Toisin kuin Gene Pitney, vaikkei hän tainnut ikinä saada esiintyjänä listaykköstä kymmenistä komeista levytyksistä huolimatta. Hänen säveltämänsä ja Ricky Nelsonin esittämä Hello Mary-Lou siihen kuitenkin pystyi. Tavallaan. Meinaan, taisi virallisesti olla Travelin’ man sinkun a-puoli.

Mutta hei! Minullahan on The Troggsin With a girl like you! Ou jee. Aivan loistava biisi. Reg Presleyn sanoitukset taisivat olla brittimedialle liikaa aikanaan. Ainakin bändin seuraava sinkku I can’t control myself meni liian pitkälle. B-puolen I want you on raakaa jytää Wild thingin malliin. Raju bändi. Heh, Troggs esiintyi muutama vuosi sitten Särkisalmella. Neljäkymmentä vuotta liian myöhään.

Fiilis sentimentaalistuu, jotain mahtipontista nyt. Paul Anka ja You are my destiny. On se komee, on se. Se on niin komee, että ei tätä kestä. Pakko ottaa todellisuusterapiaa These boots are made for walkingin malliin. Nancy Sinatralla on komeet vermeet sinkun kansikuvassa. One of these days these boots are gonna walk all over you. Nancylle ei vittuilla. Aika rientää, illan viimeinen hidas, Dead Kennedys ja Too drunk to fuck. 30 vuotta sitten tämä kuulosti maailman nopeimmalta kappaleelta. Ei enää. Sanoma ei vanhene.

Sitten nukkumaan. Sohvalle. Melkeinhän tämä on kuin telkkarissa. Hyvää yötä.

Advertisements

Tietoja Mika

Keski-ikäinen teini-ikäinen, jota kiinnostaa jaaritella levyistä, kirjoista ja välillä muustakin tarpeellisesta.
Kategoria(t): Kuuntelemista. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s