Isän ja pojan laatuaikaa

-Isi! Iskä!

-Mmmmnjaajoo.

-Iskä! ISKÄ!

-Niin joo, mitä nyt? Mitäs poika?

-Iskä, mie haluun kuunnella Hevisaurusta.

-Niin niin, näinhän se on, kysy äidiltä.

-Iskä! Mie haluun kuunnella Hevisaurusta, kuuntele nyt mitä mie sanon.

-Jaa, kuunnella. Että Hevisaurusta. Mikäs siinä, eihän siinä mikä.

-Paa se uus levy, se missä on Mummon mopo.

-Kuule poika. Tulehan tänne. Se hevirokki, se on kuule muutakin kuin Hevisaurusta.

-Iskää-äää!

-Katsopas tätä, tämä on tämmöinen Black Sabbath. Eiks oo aika jännän näköinen kansikuva? Tuommoinen täti tässä. Vai oisko Ozzy? Tämä on sitä oikeaa hevirokkia, tämä.

-Iskä, ei tuota. Hevisaurusta.

-Ei se Sabbathkaan tyhjästä syntynyt. Katopa tätä, tämä on tämmöinen kuin Cream. Disraeli gears -lp. Siinä on kunnon jytää. Jytä on semmoinen synonyymi sille heville.

-Iskä, Mummon mopo, nyt.

-Entäs tämä sitten, Steppenwolf! Katos tätä, Born to be wildista taisi koko genre saada nimensä, siinä kun lauletaan ”heavy metal thunderista”. Kuunnellaan se nyt ekaksi, sitten vaikka Sabbathia. Joo ja tietysti pitää kuunnella Kinksien You really got me. Siinä on aika jytäriffi kuitenkin. Ja katos, samana vuonna Sabbathin ekan kanssa ilmestyi Purplen In rock. Eikö oo komee kansikuva, eikö? Hieno levy.

-Eiku Hevisaurusta, iskä nyt!

-Tietty kun mennään vielä Creamista taaksepäin, brittiblues pitää huomioida tarkemminkin hevirokin kehityksessä, kyllä. Siitä päästään sitten itse asiaan, bluesiin. Vilkases poika tätä, tässä on Muddy Waters ja Howlin’ Wolf. Sitten kun niistä mennään syvemmälle päästään jo Son Houseen ja Robert Johnsoniin ja Charley Pattoniin.

-ISKÄÄÄÄ! HEVISAURUSTAAAA!!!!

(Tuvan puolelta kuuluu huutoa.)

-Mitä ihmettä siellä möykätään taas?

-No kun isi ei soita Hevisaurusta.

-Paa äijä nyt se levy soimaan. Mitä sinä taas luennoit siellä, viattomalle lapsiraukalle. Kukaan jaksa noita jaaritteluja kuunnella.

-Niin mutta kun Jimi Hendrix…

-Nyt Hevisaurus soimaan ja suu kiinni. Iso mies, kiusaa pienempiään.

-Mutta kun…

-Mummon mopo soimaan nyt! Mene tekemään jotain hyödyllistä. Mene vaikka baariin tai metsään tai johonkin. Kunhan olet hiljaa.

-Mummon mopo, iskä.

Advertisements

Tietoja Mika

Keski-ikäinen teini-ikäinen, jota kiinnostaa jaaritella levyistä, kirjoista ja välillä muustakin tarpeellisesta.
Kategoria(t): Huuhaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Isän ja pojan laatuaikaa

  1. sama sanoo:

    Lasten kasvattaminen, se ei ole helppoa

  2. Mikko sanoo:

    Vähän samaa taktiikkaa on koitettu meilläkin. Ennen Hevisarusta muutamia isin valikoimia suosikkeja. Kolmivuotias poikanen alkaa jo oppia. Se osaa jo ite pyytää Kissiä vinyyliltä.

    • Mika sanoo:

      Meidän lapsille ei Kissin musa iskenyt, kannet kyllä. Trashmenin Surfin’ bird -sinkku on edelleen kovassa kulutuksessa ja Maukan Säpinää toimii aina. Ja tietty poliisiaiheiset biisit Epuilta ja Tappajatomaateilta…

      Lapset siis viisi ja seitsemän.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s