Hardrock -83

Peruskoulun seitsemäs luokka. 1983. Kaverini äänitti 9o minuutin kasetin toiselle puolelle Rainbown Risingin ja toiselle Hardrock -83 -kokoelman. Hei vaan, jopas lähti! Rising on edelleen Se Kaikkien Aikojen Heavylevy ja Hardrock -83 kaikkien various artists -kokoelmien äiti. Sitä tuli meinaan kuunneltua, sitä kasettia. Tallessa se on edelleen. Luonnollisesti ko. tekeleet ovat löytäneet tiensä hyllyyni levyinäkin.

1983 heavyn kuuntelu oli äärimmäisen epämuodikasta. Culture Clubia sen olisi pitänyt olla. Culture Clubia tai Mustaa Paraatia tai diskojytkettä. Tai kohta sitten Dingoa. Heavyn suursuosio oli kaukana edessä päin. Tietysti me heavydiggarit olimme olevinamme muita parempia, kun kuunneltiin Purplee, Hiippii, Zeppeliinii ja Sabbattii. Se teineille sallittakoon. Nykyisin noita nimiä droppaamalla saa osakseen sääliviä katseita. Ehkä silloinkin, emme vain huomanneet niitä. Culture Club ja Musta Paraati ovat muuten ihan hyviä bändejä. Dingosta puhumattakaan.

Ei Hardrock -83 ensimmäinen tutustumiseni heavyyn ollut. Silti levyn -kasetin- tyrmäävää vaikutusta ei voi kieltää. Kattaus on kova: Kiss, Thin Lizzy, Lita Ford, Dio, Rush, Black Sabbath ja Nazareth. Niiden lisäksi vähemmän tunnetut Coney Hatch ja Picture sekä kuriositeettina Golden Earring. Lita Ford, Dio ja Rush olivat tuohon aikaan kutakuinkin kovimmillaan, muiden kohdalta uran huippu oli jo ohitettu. Coney Hatchista ja Picturesta en tosin tiedä. Silti Kissin Gimme moore on todella kova biisi, Sabbathin Trashed malliesimerkki siitä millaista räimimistä heavyrock kovimmillaan on ja Nazarethin Whippin’ boy vallan mainio jyräys. Thin Lizzyn Cold sweat John Sykesin tilutussooloineen on myös hieno, vaikkei sen kummemmin Sykes kuin Life livekään alan harrastajien vankkumatonta suosiota nauti. Minulle Cold sweat oli kuitenkin ensikohtaaminen Lizzyn kanssa ja siksi todella tärkeä kappale. Kuten koko Life live -levykin. Se pesee paljon kehutun Live and dangerousin 6-0. Golden Earringin The devil made me do it on Hardrock -83:lla vähän väärässä paikassa, mutta hieno biisi silti. Kai se kokoelmalle on päässyt nimensä ansiosta…

7/10 tämän levyn mainostamista albumeista löytyy nykyisin hyllystäni. Coney Hatch, Golden Earring ja Picture puuttuu, hmm… Hardrock -83 oli ja on perin merkittävä levy musiikkimakuni kannalta. Levyn mukana on juliste. Taidan teipata sen tuvan seinälle. Rouva ilahtuu.

Mainokset

Tietoja Mika

Keski-ikäinen teini-ikäinen, jota kiinnostaa jaaritella levyistä, kirjoista ja välillä muustakin tarpeellisesta.
Kategoria(t): Kuuntelemista. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Hardrock -83

  1. Mika sanoo:

    Ei muuten puutu enää kuin kaksi.

  2. Mika sanoo:

    Kaikki hyllyssä! Ei mennyt kuin 30 vuotta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s