Anonyymit addiktit, 19. istunto

-Hei Mika.

-Hei.

-Miten menee?

-Hyvin. Tämä Quadrophenia on hieno levy. The real me, 5.15, Love reign o’er me. Ihan parasta The Whota. Ja mahottoman komee paketti, tupla-lp, hieno vihko mukana.

-Että noin menee. Niinkuin ennenkin, siis.

-Ei minulla ennen ollut Quadropheniaa.

-Se ei taida olla ainoa uusi levysi. Poraudutaanpa vaihteeksi ostoreaktion laukaiseviin syihin. Poimin hyllystäsi muutamia viime aikojen hankintoja, voit sitten perustella miksi kyseinen levy päätyi hyllyysi. Hetkinen, katsotaanpa. Nämä perimmäiset taitavat olla uusimpia? Tässä on esimerkiksi Pretty Maidsin Red, hot and heavy. Miksi ihmeessä hankit tämän?

-Miksikö? Kysyt tosissasi, niinkö? Katsohan vähän tarkemmin, siinä on paljasrintainen nainen kannessa.

-Tissien takia ostit levyn?

-No en tietenkään, en. Se oli vitsi. Se on ihan mainiota tanskalaista kasariheviä, yksi levy on ennestään hyllyssä.

-Jaahas. Mitäs täältä muuta löytyy. Sanktion Synnin palkka. Perustele.

-Siinä on isotissisiä naisia kannessa. Vitsi vitsi. Vaikka onhan siinä. Niin, Sanktio. Se on vallan mainiota punkremellystä, yksi levy ennestään hyllyssä siltäkin. Sitä paitsi työtoverini toimitti tuon minulle, hänen poikansa soittaa siinä. Hyvä levy. Lp ja mukana myös cd, voi autossa kuunnella.

-Joopa joo. Mikä tämä on, Herb Alpert & Tijuana Brass? Mitä ih-met-tä?

-Heh, tuo. Sehän on vallan mainio tekele. Yksi puolituttu on jo pariin kertaan kysynyt onko minulla Herb Alpertin levyä hyllyssäni. Kun se seuraavan kerran kysyy, voin vastata myöntävästi.

-Et ole tosissasi?

-Niin no.

-Hei, täällä on taas pari semmoista, jotka sinulla oli ennestään cd:nä. Holy diver ja Wind and wuthering. Ja Järvisen Ride on. Onko tässä mitään järkeä, ostaa samoja levyjä uudestaan ja uudestaan ja vielä kuolevassa formaatissa?

-Vinyyli mihinkään kuole. Quadropheniakin on tuore uusintapainos.

-Vai niin. Vaan selitäpä tämä, Jorma Kalenius & Rock Devils. Häh, suomalaista ensimmäisen polven rokkia. Hei kamoon?

-Vaan katos kansikuvaa, siinä on ihan Remun näköinen tyyppi rumpujen takana. Remun näköinen! Ei se Remu ole, eikä Remu levyllä soita, mutta silti. Sitä paitsi divarin setä suositteli, pitäähän sitä uskoa mitä sanotaan.

-Huoh. Porttikielto ei auttanut tässäkään tapauksessa. Otan vielä yhden esimerkin. Camel: Nude. Syy?

-Ai tuo. Hmm. Sain niin halvalla ja ei sillä kerralla sattunut mitään muuta ostamisen arvoista olemaan. Jotain oli saatava. Ja sinne se sopii entisten Camelien jatkoksi, hyllyyn.

-On siis edelleen täysi mahdottomuus lähteä divarista pois ostamatta mitään?

-Ei se mitään mahdotonta ole. Monesti olen lähtenyt tänäkin syksynä. Kahdesti ainakin.

-Vau. Ja ensi viikolla ilmestyy Nightwishin uusin. Se on tietysti saatava?

-On se. Sitä mainostettiin Aku Ankassakin. Aku Ankka on ilmeisesti Suomen johtava musiikkilehti tällä hetkellä. Kysy vaikka Moronesilta.

-Ehkä nyt kuitenkin pääset suljetulle ensi viikoksi.

Tietoja Mika

Keski-ikäinen teini-ikäinen, jota kiinnostaa jaaritella levyistä, kirjoista ja välillä muustakin tarpeellisesta.
Kategoria(t): Huuhaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Anonyymit addiktit, 19. istunto

  1. Verkkokaupan kannattaja sanoo:

    Suljetulle! Muista ottaa avainlukulista mukaan, onhan sieltä nettiyhteys sentään.

    • Mika sanoo:

      Ei hätää, pääsin vielä karkuun. Tosin en tiedä eroaako tämä piilopaikkani suljetusta juurikaan…

Jätä kommentti