Cinderella, C.I.A ja BulletBoys

Juu ei, en ole jämähtänyt pelkästään 80-luvulle hevidiggailuni kanssa. En. Otin kuunteluun vaihteeksi tuoretta hevirokkia. C.I.A:n In the red, BulletBoysin Freak show ja Cinderellan Heartbreak station. Vuosilta 90-91. No tuoretta tuoretta.

Kuulen naurunpyrskähdyksiä: Nyt se kuuntelee Cinderellaa, noita karseimmista karseimpia meikkipellejä. Nii-in. Tämä aikanaan ulkonäöksellisesti perin arveluttavan näköinen poppoo saa ikuisesti kärsiä ensilevynsä kansikuvasta. Bändin musiikki on kuitenkin muuta miltä orkesteri  tuolloin näytti; vanhakantaista ja juurevaa jytää. Cinderella hakee vaikutteensa jostain Aerosmithin ja Zeppelinin liepeiltä eikä glamrockista, kuten monet virkaveljensä. Jo bändin ensimmäinen lp Night songs on oivaa rokinrenkutusta ja Long cold winterillä meno senkus parani. Heartbreak station on alansa eliittiä, jytämusiikkia parhaasta päästä. Eivätkä ne edes näytä yhtään tavallisia poppareita typerimmiltä kannessa.

C.I.A. on rässiä tai spiidiä (kai), Nuclear Assaultin rumpalin sooloprojekti. On tällä puolensa, mutta melkoisen nyanssitonta mättämistä pitemmän päälle. En diggaillut genrestä silloin kun se nousi julkisuuteen joskus 80-luvun puolen välin hujakoilla. Vasta viime vuosina olen hankkinut alan klassikoita (Metallica, Slayer, Megadeath yms.) ja pitänytkin niistä. C.I.A. ei pääse samalle tasolle, mutta ehkä enemmän alaan vihkiytyneet osaavat arvostaa sitä enemmän. Heartbreak stationin nimibiisin krediiteistä löytyy John Paul Jonesin nimi ja In the rediltäkin saa haettua Zeppelin-yhteyden: Rumpusoolokappaleen nimeksi on rätkäisty Moby Dick part II.

BulletBoys on tuntemattomaksi jäänyt, mutta Freak shown perusteella hyvä hevibändi. Lähin vertailukohta musiikille on Rothin aikainen Van Halen, hyvässä mielessä. Levyllä on  hieman yllättävät covervalinnat J.B. Lenoirilta ja Tom Waitsilta. Tässä yhteydessä pitää muuten kehua Lenoirin alkuperäisen Mama talk to your daughterin hienoa kitarasooloa. BulletBoysin kitaristi ei samaan yksinkertaisuuden ylistykseen pääse. Vaan oikein mainiota hevirokkia tämä silti on.

Advertisements

Tietoja Mika

Keski-ikäinen teini-ikäinen, jota kiinnostaa jaaritella levyistä, kirjoista ja välillä muustakin tarpeellisesta.
Kategoria(t): Kuuntelemista. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s