Levyhyllyn syövereistä 5: Noitalinna Huraa! – Kolinaa

Hämmentävää, että Noitalinna Huraan viimeiseksi jäänyt lp Kolinaa (1991) ei menesty maailman parhaiden levyjen listauksissa. Sitähän tämä on, maailman parasta. Hyviä Noitalinnojen muutkin levyt ovat, mutta tämä on tyylikkäin ja täyteläisin kokonaisuus.

Hämmentävää tai vähintään huvittavaa on myös se, että parhaita tunnelmoijia ovat soittotaidoltaan rajoittuneet. Siis ns. insinöörimielessä soittotaidoltaan rajoittuneet. Nykyisinhän jopa Jimi Hendrixiä pidetään huonona soittajana, koska hänen tekniikassaan on kuulemma puutteita. Antaa olla vaan. Maailmassa on niitä, jotka keksivät ja tekevät sekä niitä, jotka peesaavaat ja arvostelevat. Hendrix ja Noitalinna Huraa! kuuluivat edellisiin.

Noitalinnan kohdalla on käytettävä sanaa naivismi. Yhtye kertoo aikuisten asioita lapsuudelta kuulostaen. Teksteissä toistuu lapsuuteen vivahtavia sanoja ja lauseita. Taskulamput, kesät, jänikset, biisonit, katon kolinat sateella. Esitystapa on lapsellinen, sydämellinen, tunnistettava. Musiikki on pinnaltaan synkkää, mutta silti täynnä toivoa. Humoristista. Iloisuuskin on surullista.

Levyn tunnelma säilyy koko ajan samantyylisenä -siis surumielisen toivorikkaana- silti musiikki on monipuolista. Se vaihtelee hauraan kauniista (Balladi, Herra marraskuu) lähes sielunveljetmäiseen rypistykseen (Kolinaa, Painajainen), 70-lukulaisesta jytämusiikista (Biisonit) bluesmaiseen menoon (Pesäpuu), selkeästä hittibiisistä (Peräseinäjoen teräsmies) äkkiväärään beefhearteiluun (Kirsi) ja mielikuvaan Joni Mitchellistä soittamassa riffirokkia (Ero). Sari Peltoniemi laulaa reilut puolet kappaleista, osan tulkitsee mies. Ilmeisesti Hannu Sepponen. En tiedä. Kumpikaan ei ole perinteisessä mielessä mikään Caruso, mutta so what. Ihanalta kuulostaa, etenkin Peltoniemi.

Noitalinna Huraan! maailmaan olisi helppo upottautua vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Olisiko sieltä enää helppo nousta pois, kovaan nykyaikaan. On kesä, loma, vettä sataa kaatamalla. Mikään musiikki ei sovi tähän tunnelmaan Noitalinna Huraata paremmin.

Mainokset

Tietoja Mika

Keski-ikäinen teini-ikäinen, jota kiinnostaa jaaritella levyistä, kirjoista ja välillä muustakin tarpeellisesta.
Kategoria(t): Kuuntelemista. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Levyhyllyn syövereistä 5: Noitalinna Huraa! – Kolinaa

  1. StJerky sanoo:

    Jos tykkäät Noitalinnasta niin tsekkaa myös Musta Köksä.

    http://www.myspace.com/mustakoksa

  2. K.P.Tikka sanoo:

    Eiks toi Varjotarha tullut vielä tämän jälkeen? …ja sit on se Onhan Noita Linnassa joka oli kylläkin kokoelma… Kolinaa-levystä ei taida olla uudelleenjulkaisua/cdtä vieläkään…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s