Avattavien kansien dilemma

Kohta on ostettava pojalle ghettoblasteri. Aina kun yritän kuunnella levyjäni tulee käsky panna Hevisaurus pyörimään. En jaksa enää Mummon mopoa.

Levynostorintamalla on ollut hiljaista. Tai olisi ollut ilman markettien Love records -kampanjaa. Ruokaostosten sekaan on niin helppo sujauttaa pari puuttuvaa Wigwamia, Tasavallan Presidentin eka, Dave Lindholmia, Sitä (Se, Yari, tiedätte kyllä), Royalsia, jopa Freemania. Jättää sixpackin ostamatta, hyvin omintunnoin voi levyn tai pari-viisi sujauttaa kärryyn. Tai vaikka ei jättäisikään. Myös posteljooni taitaa olla tuomassa lähipäivinä Rolling Stonesia ja Mavis Staplesin uusimman. Ja oli marketin halpahyllyssä Nurmiotakin.

Periaatteessa hiljaista, siis. Osoitin huomattavaa itsekuria viime viikon tiistaina. Divarissa oli Close to the edge avattavilla kansilla. En tarvinnut sitä, onhan minulla perusversio. Otin puhelun serkkupojalle, tarvitseeko hän. Ei tarvitse, hyllystä löytyy. Poistuin divarista ylpeänä itsestäni, mitään ostamatta. Tai paljon mitään, päivitin pari cd:tä vinyyliksi ja poimin vielä sen aiemmin ostamatta jättämäni Foghatin. Kuka sitä tyhjin käsin pois lähtee. Foghatista tuli muuten mieleeni, että kuulin luotettavasta lähteestä Savoy Brownin olevan tutustumisen arvoinen brittiorkesteri.

Palasin divariin keskiviikkona, kiireesti töiden jälkeen ja olin tyytyväinen ettei kukaan muu ollut ehtinyt Close to the edgeä ostaa. Onhan siinä kuitenkin avattavat kannet.

Mainokset

Tietoja Mika

Keski-ikäinen teini-ikäinen, jota kiinnostaa jaaritella levyistä, kirjoista ja välillä muustakin tarpeellisesta.
Kategoria(t): Huuhaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Avattavien kansien dilemma

  1. Tom sanoo:

    Kuulostaa tutulta. Lähdin tässä joku alkuviikon päivä ostamaan juustoa lähikaupasta – eksyin keskustaan ja ostin vahingossa neljä levyä Anttilasta ja muovikassillisen ruokaa, muistin myös juuston.

    Ei se varmaan muuten mitään, mutta posti toi samana päivänä 12 CD:n Huuto.net-paketin ja Jenkkilän vinyylitilauksen.

    Hellasäröä ilmeni. Varsinkin tätä seuraavana päivänä, kun posti toi Huuto.netin vinyylipaketinkin.. Ne oli muuten kaikki jo CD:nä hyllyssä, mutta…

    • Mika sanoo:

      Mutta. Silti. Niin. Ne ymmärtävät ketkä tajuavat. Tänään tosin pidin pintani, enkä ostanut niitä Tolosia.

      • Tom sanoo:

        Menes nyt vain hakemaan Toloskat talteen. Mulle osui jenkkipainos Tolosen ekasta hintaan 8 euroa. Ei ollu myyjä kerenny kuunteleen läpi napsuuko tai rätiseekö. No ei napsu, eikä rätise.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s