Sonic’s Rendezvous Band ja Slade

Karkeasti jaotellen populaarimusiikkia on kolmea laatua: 1. Sellaista jota kuunnellaan paikallaan istuen ja hiljaa. 2. Sellaista jonka tahtiin tanssitaan. 3. Sellaista jonka tahtiin hypitään ja heilutetaan päätä. Eli populaarimusiikkia käytetään kolmeen eri tarkoitukseen: 1. Esteettisen kuulonautinnon hakemiseen. 2. Parittelukumppanin hankkimiseen. 3. Taustahälyksi heimotyypilliseen rituaalinomaiseen käyttäytymiseen. Kaikkia kolmea kohtaa varioidaan ja yhdistellään tarpeen mukaan, pieniä lisäyksiä saattaa olla, mutta pääsääntöisesti noilla mennään. Oikeastaan jaottelu käy kaikkeen musiikkiin.

Siinä alkuun semiakateeminen vartti. Asiaan. Meinaan että divarista löytämäni perverssin violetille vinyylille painettu Sonic’s Rendezvous Bandin ytimekkäästi nimetty Live, Mansonic Auditorium, Detroit, January 14, 1978 -konserttitaltioinnilla kaikki kolme kohtaa täyttyvät. Kun bändissä soittaa Fred Smith MC5:stä ja Scott Asheton Stoogesista liikutaan rock’n’rollin ydinmehussa. Sex and drugs and rock’n’roll, niinku. Niistä ei keski-ikäinen juntti tietenkään mitään tiedä, mutta ainahan kuvitella saa. Mitä tästä voi sanoa. Tämä on rock’n’roll. MC5 on yksi monista suosikkibändeistäni ja Sonic Smith kuulostaa aina hyvältä. Ei Kick out the jamsin veroinen rokkiräjähdys, mutta vähintään hyvä korvike.

Samalta divarireissulta tarttui mukaan myös Sladen Alive! Huutomerkki levyn nimessä, huom. Slade? Purkkaa? Voiko sellaista kuunnella Sonic’s Rendezvous Bandin jälkeen? Tietysti voi. Slade on hieno bändi. Alive! on vuodelta -72 ja siltä puuttuvat sinä vuonna ja myöhemmin julkaistut hitit. Yli puolet biiseistä on covereita. Levy taisi silti menestyä mainiosti. Ja mikäs tällä, kivaa kuunneltavaa. Vaan ei tällä kuuhun mennä, juuri hittien puutteen takia. Ei muuta kuin happy rock’n’roll ja se riittää. Väitän levyn sisältämän musiikin menevän alun jaottelun mukaisesti kohtaan kolme. Kotibileiden ykkösmusaa. Jos semmoisia kukaan enää järjestää.

Aih ja voih. Taisi olla pariin kuukauteen ensimmäinen päivä kun pystyin kuuntelemaan kotioloissa kaksi lp:tä putkeen. Jos ei olisi pitkä työmatka, niin kuunteluni olisi todella vähäistä. Meillä nykyihmisillä on ihan liikaa viihdettä, ei kerkiä keskittymään olennaiseen.

Advertisements

Tietoja Mika

Keski-ikäinen teini-ikäinen, jota kiinnostaa jaaritella levyistä, kirjoista ja välillä muustakin tarpeellisesta.
Kategoria(t): Kuuntelemista. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Sonic’s Rendezvous Band ja Slade

  1. poppinoviisi sanoo:

    Sladetisti natsaa! Nykyisin purukumi on terveystuote, mut 70-luvulla silkkaa sokeria. Ja minulla Slade-mankan katveessa kasvaneella hammaskalusto sen mukaisessa kunnossa. I’m Slayed?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s