Anonyymit addiktit – Viides istunto

-Hei taas, Mika!

-No hei.

-Edellisessä istunnossa kerroit, että ystäväsi luulevat sinun ainoastaan keräilevän levyjä, ei kuuntelevan?

-Joo, tämmöistä olen kuullut. Ensinnäkään minä en keräile levyjä. Keräily on sitä, että ostetaan järjestelmällisesti jotain tarpeetonta, pannaan ostos ilmatiiviiseen pussiin ja kassakaappiin tai muuhun humidoriin ettei kukaan vahingossakaan hengitä sitä kohti tai edes näe sitä, puhumattakaan että sitä käytettäisiin. Semmoista on keräily, minä en keräile. Postimerkkeily on keräilyä. Tai pöytäliinojen ostelu.

-Hmm, et siis keräile. Mitä sinä sitten käytännössä teet, kun kuitenkin jatkuvasti ostat levyjä?

-Ostan levyjä. Silloin kun ostan levyjä ostan levyjä. En keräile, ostan. Talletan ne hyllyyn käyttötavaraksi. Jossain vaiheessa kuunneltavaksi. En kiellä etteikö niillä olisi esteettinenkin merkityksensä. No, on tietysti artisteja joilta pitää saada koko tuotanto hyllyyn, ehkä se menee jo keräilyn puoelle kuitenkin. Sanokaa sitten keräilyksi, jos se helpottaa, perhana.

-Miksi et imuroi musiikkia netistä, miksi et osta iTunesista, miksi et kuuntele Spotifysta?

-Niin. Hyvä kysymys. Kyse lienee omistamisen halusta. Ahneudesta? Hedonismista? Onhan se ihan toista kaivaa hyllystä oikea levy ja panna se soimaan. Tietokoneelta kuuntelu on siihen verrattuna pikaruokaa, ei aitoa asiaa. Levyn kuuntelu on kuin kaunis nainen; jos semmoisen kanssa voi touhuta livenä ei kukaan silloin mene katsomaan netistä pornoa.

-Kumpi tässä nyt on pääasia, musiikki vai formaatti jolta musiikkia kuunnellaan?

-Musiikki on lähtökohta. Mutta on se myönnettävä, että etenkin vinyyli on fetissi. Järkevämpää olisi ostella cd:tä, kun en ole kultakorvainen hifisti. Silti hankin mielummin vinyyliä. Fetissi. Se se on.

-Oletko ajatellut miten paljon säästäisit rahaa, jos vähentäisit ostelemista?

-Säästäisin mihin? Että kävisin kaksi kertaa vuodessa Lapissa laskemassa mäkeä alas? Ei kiitos, hiihtää ja ryypätä voi kotonakin. Pitäisin rahat pankissa? Ei rahalla ole mitään arvoa, jos sitä ei käytä.

-Eiköhän tämä tältä erää ala olla tässä. Ensi viikolla sama paikka ja aika. Jos oikein muistan, niin vuoden ensimmäinen viikko meni aika hyvin ostelujen suhteen. Mikä on tammikuun saldo tällä hetkellä?

-Ööh, tuota tuota. Yhdeksän cd:tä, yksi cd-boksi, yhdeksän lp:tä, kaksi lp-boksia, kolme 12-tuumaista. Eihän se tee kuin levyn päivässä. Ei paljon mitään siis.

Mainokset

Tietoja Mika

Keski-ikäinen teini-ikäinen, jota kiinnostaa jaaritella levyistä, kirjoista ja välillä muustakin tarpeellisesta.
Kategoria(t): Huuhaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s