Anonyymit Addiktit, toinen istunto

-Hei Mika! 

-Hei!

-Miten se on viikko mennyt?

-Mikäs tässä, eihän tässä mikä, hyvin on mennyt. Oikein hyvin, hienosti.

-Ei ole ollut vaikeaa, et ole retkahtanut?

-Juuei, ei, en ole, ei tässä mikä, ihan on asiat kunnossa, mikäpä tässä.

-Tuota, mites kun on useampikin silminnäkijähavainto tullut, että sinut on nähty kaupungilla levypinkka kainalossa, niinkuin olisit ostanut niitä?

-Eeeei, ei, mitäs ne nyt, enhän minä. Niin, no joo, kävinhän minä tosiaan kirpputorilla maanantaina. Sieltä taisi jotain jäädä haaviin. Mutta kun sain niin halvalla.

-Maanantaina?

-Niin, maanantaina. Tosiaan, kävinhän minä kyllä siellä keskiviikkonakin, ihan meinasin unohtaa. Vaan oli tosiaan halvat hinnat, lp:t ja kaksitoistatuumaiset euron kappale!

-Oliko hyviä hankintoja, olivatko kaikki ostokset sellaisia, että ne oli ihan välttämätöntä saada hyllyyn, et voinut jatkaa elämääsi ilman niitä?

-Oli oli, tietysti. Princeä, Gary U.S. Bondsia, Triffidsiä, Peter Toshia. Sellaista.

(Kuulustelija katsoo ankaran kysyvästi.)

-Niin no, ehkä se Malcolm McLarenin maksi oli vähän kiikun kaakun ja kyllähän minulla ne Sibeliuksetkin tietysti oli ennestään useampinakin versioina. Holly Johnsonin maksi, niin, en tiedä, en ole kuunnellut vielä. Mutta enimmäkseen kyllä ihan täyttä tavaraa! Sain niin halvalla. Ai se räppikokoelma? Niin, enhän minä erityisemmin siitä genrestä diggaa, mutta jos kuitenkin vielä yrittäisi. Se Katan maksi oli kyllä ihan älytön veto, myönnetään.

-Eli kaksi kertaa kävit kirpputorilla, siinäkö kaikki tältä viikolta?

-Juu, siinä kaikki. Aika pieni retkahdus, eikö niin. Määrät olivat ehkä suuria, mutta hinnat halvat.

-Et sitten muualla käynyt, esim. divarissa?

-Ai divarissa? Totta tosiaan, ihan olin unohtaa. Mistä te saatte nämä kaikki selville? Sieltä en ostanut paljon mitään, neljä lp:tä ja pari cd:tä. Ajatteles, Patti Smithin Trampin’ neljällä eurolla, ihan uuden veroinen! Eikä Duane Eddya voi ikinä olla liikaa, eikä…

-Jätetään se tarkempi erittely. Tässä oli kaikki, kaksi kertaa kirpputorilla ja kerran divarissa? Et internetistä tilannut mitään?

-Niin no, tulihan minulle se Blackmoren Groups & sessions -tupla torstaina.

(Kuulustelija huokaa alistuneesti.)

-Montako päivää tällä viikolla siis on mennyt ilman?

-Ilman? Ai jaa, joo. No, perjantaina pysyin kuivilla, lauantaina en käynyt missään ja nythän on isänpäivä, ei ole kaupat auki.

-Puhutkohan nyt ihan totta, olen kuullut, että CDonilla on postimaksuton viikko?

-Ei sitä lasketa! Niillä levyillä on pitkä toimitusaika! Hyvä on, pakko oli äsken tilata kaksi Daniel Lanoisin cd:tä, eihän postimaksutonta viikkoa voi jättää käyttämättä.

-Mika, sinä et nyt ole oikein sitoutunut tähän päätökseen. Kaikki on kiinni omasta tahdosta. Emme haluaisi vielä tässä vaiheessa siirtyä pakkohoitoon tai ankarampiin toimenpiteisiin. Edes maalle muutto ei ole sinua auttanut. Jos tilanne jatkuu tällaisena, niin joudumme ottamaan yhteyttä työnantajaasi, että työvuorojasi viilattaisiin siten ettet ole vapaalla kauppojen aukioloaikaan. Sen jälkeen joudumme keskustelemaan vaimosi kanssa, hänen pitää tarkemmin valvoa miten paljon tavaraa kannat kotiisi.

-Älkää nyt, kyllä tämä tästä. Lupaan, että ensi viikon ainoastaan kuuntelen levyjä. Hitto, se Kotiteollisuuden dvd pitäisi kyllä tilata, että saisin heti ilmestymispäivänä…

(Kuulustelija näppäilee puhelintaan.)

Mainokset

Tietoja Mika

Keski-ikäinen teini-ikäinen, jota kiinnostaa jaaritella levyistä, kirjoista ja välillä muustakin tarpeellisesta.
Kategoria(t): Huuhaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Anonyymit Addiktit, toinen istunto

  1. Susa sanoo:

    Taidat olla varsinainen sulovilen :D

    Työvuoroista taitaa tulla aika pitkät ainakin 09-21, mut mitenkäs me töissä vahditaan siun verkkokaupoilla asiointia?

    • Mika sanoo:

      Sulovilén on toinen nimeni. Pitkät työvuorot, verkkopiuha irti, personal trainer selän taakse vahtimaan koko päiväksi.
      Mutta koko tarinahan oli silkkaa fiktiota, ei kai kukaan nyt oikeesti montaa kertaa viikossa kirpputoreja ja divareita kierrä, ei ei ei ei, eihän, ei kai. Ehkä. Vai miten se nyt oli, en voi muistaa noin kaukaisia asiota enää.

  2. Tuo haitta se töissäkäynnistä juuri on: on rahaa, mitä pistää menemään. Vaikka tuntuu sitä olevan, vaikka olisi työttömänäkin, kun juuri noiden cdonien, playpistecomien ja bookdepositoryen tarjoukset ja postikuluttomuudet ovat aikamoinen houkutin. Eikä vain tarjoukset, vain vakihinnat. Aijai.

    Paljonko sinulla niitä levyjä on? Mihin ne sopivat?

  3. Mika sanoo:

    Nooh, ei niitä levyjä nyt niin hirveästi ole. Paljonko on paljon, se on ikuisuuskysymys. Onhan niitä tietysti enemmän kuin mitä terve ihminen ikänään tarvitsee, mutta ei vielä tarpeeksi. Tila on ongelma, etenkin kun levyjen lisäksi on pakko haalia myös kirjoja. Nyt on taas kaikki hyllymetrit täynnä ja just viikonloppuna jouduin sydän verta vuotaen viemään kirjoja vintille.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s